Kuntapaikat löydyttävä kesään mennessä – "Ei ole aikaa pitkiin poliittisiin keskusteluihin"

Pohjois-Savon ely-keskus haluaa alueen kunnilta ripeää toimintaa turvapaikanhakijoiden kuntapaikkojen järjestämiseksi. Helmikuussa alkavissa neuvotteluissa on tarkoitus sopia yhteensä 285 kuntapaikan jakamisesta Pohjois-Savon kuntien kesken.

Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattssonin poliittiselle keskustelulle on tarvetta varsinkin sellaisissa kunnissa, joissa ei ole kokemusta kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Päätöksentekoa rajoittava tekijä on kuitenkin aika.

– Asioiden tulisi olla päätettynä kesään mennessä, jotta viimeistään syksyllä turvapaikanhakijat voivat alkaa muuttaa kuntiin. Meillä ei ole aikaa kovin pitkiin poliittisiin keskusteluihin tästä asiasta, Mattsson kertoo.

Mattsonin mukaan jaettavat kuntapaikkamäärät eivät ole kovin korkeita, jos ne saadaan jaettua tasaisesti kuntien kesken. Pienempien kuntien odotetaan ottavan vastaan vähintään kymmenen kuntapaikkaa, kun taas esimerkiksi Kuopiossa minimimäärä on viisikymmentä.

– Odotusarvo on, että asukasmäärältään isommat kunnat kantavat isomman vastuun kuin pienemmät kunnat.

 

Suhtautuminen turvapaikanhakijoiden ottamiseen on ollut Pohjois-Savon kunnissa varauksellista.

Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Sarvelan mukaan kuntapaikkojen ottaminen ei kuulosta täysin mahdottomalta ajatukselta, mutta hän ei erityisesti lämpene ajatukselle.

– Lähtökohta on ollut sellainen, että olemme ottaneet monta vuotta kiintiöpakolaisia, jotka tulevat oikean kanavan kautta, Sarvela selostaa.

Vaikka turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta maksetaan kunnalle korvauksia, arvelee Sarvela ottavan aikaa ennenkuin kuntaan tuleva väestö on työkykyistä.

Suonenjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Paukkuselle kuntapaikkaneuvottelut olivat tuoretta tietoa, mutta hän arvioi kaupungilla olevan nykyään verrattain paljon hätämajoittuneita.

Siilinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilmari Hartikainen ei halunnut kommentoida asiaan mitään ennen helmikuun alussa alkavia neuvotteluja.

 

Kuopion kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Leila Savolainen arvioi viidenkymmenen kuntapaikan kuulostavan vielä maltilliselta ehdotukselta.

– On hyvä että ely-keskus on ottanut yhteyttä, että voidaan olla tässä asiassa vähän etunojassa. Yksi keskeinen kysymys on asunnontuotanto, mistä riippuu kuinka paljon paikkoja voidaan tarjota, Savolainen sanoo.

Kuopion pakolaisasioita on hoitanut yhdeksänkymmentäluvulta asti kaupungin maahanmuuttajayksikkö, jonka työntekijämäärää ei ole kasvatettu alkuperäisestä. Kuopio ottaa vuosittain vastaan keskimäärin 65 pakolaista, joiden kautta tapahtuu myös perheenyhdistämisiä

– Toki täytyy myöntää, että jos rinnalle tulee vielä tämä viisikymmentä, täytyy resursseja miettiä uudelleen. Tätä on jo pohdittu kaupunginhallituksessa, Savolainen kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.