Kuolonkolareiden syy yhä useammin ajoterveydessä - kaahailu vähentynyt

Ylinopeuden osuus kuolonkolarien syynä on vähentynyt ja vähentyy todennäköisesti edelleen. Sen sijaan ajoterveyteen ja -vireyteen liittyvät syyt kuolonkolareissa ovat kovassa kasvussa.

Asiantuntijoiden mukaan muutos on tapahtunut nopeasti: viime ja tänä vuonna. Lisäksi muutoksen uskotaan jatkuvan. Esimerkiksi autokannan uusiutuminen, teiden rakenteelliset turvaratkaisut ja automaattivalvonnan lisääntyminen vähentävät ylinopeuksista johtuvien ulosajojen seurauksia, mutta kuljettajan tilaan liittyviä turmia näyttää sattuvan mitä erilaisimmissa paikoissa ja tilanteissa.

– Kännissä, ilman turvavyötä kovaa ylinopeutta ajetut kuolonkolarit ovat vähentyneet ja esimerkiksi Pohjois-Savossa jääneet tämän vuoden kuolonkolaritilastoista kokonaan pois, ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista kertoo.

Pahkin on Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtaja.

Samoin esimerkiksi Etelä-Savossa kaksi vuotta sitten yhdenkään kuolonkolarin pääsyy ei ollut ajoterveydessä, kun taas tänä vuonna se on ollut yleisin syy.

Yhä useammalla suomalaisella lääkitys

Samaa on havaittu myös muualla Suomessa, mutta alueelliset erot ja vuosittainen vaihtelu ovat suurta. Viime ja tämän vuoden tilastotiedot ovat vasta alustavia ja tarkentuvat myöhemmin.

Onnettomuustietoinstituutin tutkijalautakunnilta keräämien alustavien tietojen mukaan voi kuitenkin jo sanoa, että ainakin puolessa kuolonkolareista syynä ovat nykyään ajoterveyden ongelmat.

Alkoholilla oli viime vuonna osuutta joka neljännessä kuolonkolarissa. Valtakunnallinen osuus on pysynyt ennallaan, mutta alueittain vaihtelua on suurta. Tutkijalautakunnat myös odottavat, että huumeiden ja huumaavien lääkkeiden osuus päihtymyksen syynä alkaa nousta.

– Poliisi on huomannut jo liikennevalvonnassa, että huumeiden käytön osuus rattijuopumuksista on noussut merkittävästi – etenkin Uudellamaalla. On odotettavissa, että se alkaa näkyä nyt kuolemaan johtaneissakin tapauksissa, yhteyspäällikkö Tapio Koisaari Onnettomuustietoinstituutista sanoo.

Kuljettajien terveydentilaan liittyvät vahvasti myös lääkkeiden käyttö ja sen vaikutukset. Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin jotain lääkettä.

– Keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä määrätään nykyään noin 1,6 miljoonalle henkilölle. Luvut ovat huikeita ja kasvaneet erittäin voimakkaasti, Koisaari kertoo.

– Lisäksi esimerkiksi kolmen vuoden aikana Suomeen tuli jopa 75 000 yli 75-vuotiasta ajokortillista lisää. Yli 90-vuotiaiden ajokortillisten määräkin tuplaantui eli kasvoi 1 200:lla.

Iän myötä riski sairauksiin sekä huomiovirheet liikenteessä lisääntyvät. Joskus ajoterveysongelmien luullaan kuitenkin koskevan vain iäkkäitä.

– Kuolemaan johtaneissa kolareissa sairauskohtauksia on löydetty kolarin syyksi 25–90-vuotiailta kuljettajilta, Koisaari muistuttaa.

Lisäksi etenkin mielenterveysongelmiin liittyvät kuolonkolarit eli käytännössä itsetuhoiset kolarit painottuvat nuoriin aikuisiin tai keski-ikäisiin.

Myös nukahtamiset ja selittämättömät herpaantumiset ovat keski-ikäisten ongelma. Tarkan tiedon saaminen niistä on kuitenkin vaikeaa.

– Tarkkaamattomuus, esimerkiksi kännykän käyttö ajaessa tai nukahtaminen ovat hyvin vaikeita todentaa kolarin syyksi. Niistä ei saada läheskään aina näyttöä, vaikka sellaista voidaan epäillä, Pahkin sanoo.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolonkolarit vähenivät huomattavasti

Liikenteessä itsemurhan tehneillä usein jo aiempia ongelmia

Päihtyneiden pyöräilijöiden kuolonkolarit lisääntyneet