Kuopion hätäkeskus ruuhkautui pahasti myrskyn aikana: kysyttiin sähkökatkotilannetta ja ilmoitettiin pihalle kertyneestä vedestä

Osalle ihmisistä on epäselvää, millaisissa tilanteissa hätäkeskukseen tulee soittaa, toteaa hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen Hätäkeskuslaitokselta. Kiira-rajuilma aiheutti Keravan ja Kuopion hätäkeskuksiin lauantaina soittoruuhkan, ja jonot venyivät pahimmillaan 20 minuuttiin.

Osa soittajista ilmoitti pihalleen kaatuneista puista tai kertyneestä vedestä, jotka eivät kuitenkaan aiheuttaneet vaaraa. Osa taas tiedusteli sähkökatkotilannetta.

Niemisen mukaan rajuilma osoitti, että ihmisiä tulee ohjeistaa yhä enemmän hätäkeskukseen soittamisesta.

– Milloin tulee olla yhteydessä sähköyhtiöihin ja milloin esimerkiksi puun kaatumisesta tulee soittaa hätänumeroon. Se ei ole automaattisesti viranomais- tai ainakaan hälytystehtävä, jos taajamassa kaatuu puu.

Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Esko Koskinen on samaa mieltä.

– Ensi kerralla tiedottamiseen voisi lisätä myös ohjeistusta, kuten jos puu kaatuu, mutta ei estä kulkemistasi tai aiheuta vaaraa, älä heti soita hätäkeskukseen. Jos sähköt katkeavat, siitä ei tarvitse ilmoittaa hätäkeskukselle, koska se on sähkölaitoksen tiedossa.

"Turhatkin" puhelut täytyy selvittää

Hätäkeskus pyrkii lopettamaan kiireettömät puhelut nopeasti, mutta nekin vievät oman aikansa.

– Päivystäjillä on lakiin kirjattu velvollisuus poissulkea ilmoituksesta aito hätätilanne. Tiedustelupuhelut yritetään kuitenkin päättää nopeasti, Nieminen kertoo.

Koskisen mukaan hätäkeskus on tulppa, jonka jälkeen tehtävien jako helpottaa.

– Hätäkeskus välittää ilmoitukset palokunnan tilannekeskukseen, missä ne voidaan luokitella kiireellisyyden mukaan ja työtä voidaan priorisoida. Hätäkeskuspäivystäjä ei kuitenkaan puheluun vastatessaan tiedä, minkä tason asiasta on kyse. Se on se kriittinen piste.

Poikkeustilanteita jatkossa

Ilmastonmuutoksen uskotaan lisäävän poikkeuksellisia sääilmiöitä ja niiden vaikutuksia. Koskisen mukaan teknologiaan nojaava yhteiskunta on aiempaa haavoittuvaisempi sääilmiöille.

– Rautatielle kaatunut puu ei olisi sotkenut mitään sata vuotta sitten, koska junia meni niin harvoin. Nyt koko Suomen junaliikenne tai logistiikka voi vaikeutua.

Hätäkeskusten nykyresursseilla ruuhkia tulee jatkossakin. Koskinen ei usko, että päivystäjiä saadaan koskaan niin paljon, ettei myrskyjen aikana ilmenisi lainkaan ongelmia.

Ruuhka-avuksi odotetaan Erica-hätäkeskustietojärjestelmää. Järjestelmän avulla hätäpuhelut voivat ohjautua kaikkiin hätäkeskuksiin, eivät vain lähimpään.

Koskisen mukaan jo toista vuotta myöhässä olevaa järjestelmää testataan syksyn tai kevään aikana.

– Se on iso, uudenlainen tietojärjestelmä, jota ei voida ottaa käyttöön, ellei kaikkien yksityiskohtien toimimisesta olla vakuuttuneita.

Juttuun kuuluu kainalo. Arkistokuvaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.