Kuopiossa täysin poikkeuksellinen tapa valmistella talousarviota - "Nykyinen on joustavampi"

Kuopion kaupungin tapa valmistella talousarviota poikkeaa muista kunnista. Lautakunnat eivät jätä lainkaan budjettiesitystä, eivätkä siten päätä talousarvioon sisältyvistä asioista.

Yleensä kunnissa on tapana, että lautakunnat tekevät budjettiesitykset, joista kaupunginjohtaja virkakuntineen karsii varsinaisen budjetin valtuuston hyväksyttäväksi. Näin Kuopiossakin toimittiin aiemmin, kunnes muutama vuosi sitten organisaatiouudistuksen yhteydessä menettelyä yksinkertaistettiin.

– Nykyinen on joustavampi malli. Lautakunnat ohjeistavat palvelualuejohtoa valmistelussa ja vastavuoroisesti heille annetaan tilannekatsauksia, kertoo Kuopion strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen.

Nykysysteemiin siirryttiin Lätti-Hyvösen mukaan siksi, että haluttiin vähentää lautakuntien ja kaupunginhallituksen välistä vastakkainasettelua, jossa toisella oli esittäjän ja toisella karsijan rooli. Muutoksella haluttiin myös keventää prosessia.

– Aiemmin budjetin valmistelu oli Kuopiossa repivää ja raastavaa. Asioita palautettiin edestakaisin. Valmistelu oli raskasta ja aikaa vievää.

Lätti-Hyvösestä entisessä systeemissä asukkaat saattoivat myös saada väärää informaatiota, kun julkisuuteen tuli keskeneräisiä asioita.

Nyt budjetin valmistelu alkaa toukokuussa ja palvelualueiden käyttösuunnitelmistakin päätetään jo ennen vuodenvaihdetta.

– Se on sellainen nopea rutistus syksyllä.

Lätti-Hyvönen myöntää, että uudessa mallissa eniten on lisääntynyt viranhaltijoiden yhteistyö.

– Luottamushenkilöiden osallisuutta on yritetty lisätä valmistelussa etenkin kun taloustilanne vaikeuttaa budjetointia entisestään.

Kuopion mallin heikkous on avoimuuden puute. Aiemmin lautakunnan esitys oli tavallaan budjettivalmistelun ensimmäinen julkistamisvaihe, minkä jälkeen julkinen keskustelu suunnitteilla olevista asioista saattoi käynnistyä asukkaidenkin osalta ja jatkua pitkin prosessia.

Lätti-Hyvösen mukaan tähän ongelmaan on nyt herätty, sillä uusi kuntalakikin edellyttää, että osallisuutta ja avoimuutta lisätään.

– Olemme keskustelleet, pitäisikö tietyt lautakuntien välivaiheet tuoda vahvemmin esiin tai pitäisikö henkilöstöä sekä mediaa informoida, kun kokonaisuus alkaa olla kasassa syyskuussa.

Kunnissa on nykyään hyvin erilaisia talousarvion rakentamiskäytäntöjä.

– Tämä liittynee konsernimaisuuteen. Etenkin isot kaupungit ovat taloudellisesti haastavia kokonaisuuksia, sanoo hallintotieteiden tohtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Kuntapolitiikasta onkin siirrytty konsernien ohjausmekanismiin, jossa ammattimaisuus on lisääntynyt.

– Virkakunta tekee analyyttistä valmistelua, luottamushenkilöt arvovalintoja.

Airaksinen ei näe kehityksessä demokratiavajeen vaaraa.

– Jos sellaista koetaan, liittyy se epäonnistuneeseen vuorovaikutukseen tai luottamuspulaan.

Se, että kuntalaiset jäävät täysin budjettivalmistelun ulkopuolella, ei ole Airaksisesta ongelma.

– Mutta jos päättäjät kokevat, etteivät he tiedä tarpeeksi asioista, on syytä huoleen. Silloin on lisättävä vuorovaikutusta.

Hyvä toimintakulttuuri perustuu Airaksisesta virkakunnan ja luottamushenkilöiden keskinäisen luottamukseen.

– Jos ihmisiä yritetään pitää pimennossa, ottavat he asiasta kiinni, kun oma käsittelyvuoro tulee. Silloin ei luoteta siihen, että toinen osapuoli on valmistellut asian parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos valmistelussa on tietovajetta, näyttäytyy se tempoiluna päätöksenteossa. Tällaista ilmiötä Kuopiossa on ollut havaittavissa kouluverkostoratkaisuissa.

– Riittävään vuorovaikutukseen panostaminen säästäisi monelta vaivalta, vinkkaa Airaksinen.