Kuopioon visioidaan lähijunia - "Ei unelias maaseutukaupunki"

Kuopion kasvu saattaa edellyttää varautumista lähijuniin, joille voisi tulla kymmenkunta pysäkkiä.

Savilahteen on kaavoitettu asema, koska alueella ennakoidaan tulevaisuudessa käyvän töissä, opiskelemassa tai asuvan yli 30 000 ihmistä.

Kun Savilahden alueen väkimäärä lisääntyy keskeisenä työpaikka-alueena, sinne voisi tulla raiteita pitkin Siilinjärveltä, Suonenjoelta ja kauempaakin.

 

Mahdolliset lähijunien asemat ja pysäkit ohjaavat asunto- ja työpaikkarakentamista.

Keskustaan läpi kulkevalta raiteelta on yhteys Kelloniemen teollisuusalueelle.

– Kelloniemen osayleiskaavoituksessa voi hyödyntää pistoraidetta ja noin 4 000 asukkaan Atrian alueen visiota. Lähijunan päätepysäkille on mahdollisuus Kelloniemessä, yleiskaavajohtaja Juha Romppanen toteaa.

Väestö keskittyy ja kasvaa.

– Seuraavaksi tulisi keskustaa ja lähiöitä yhdistäviä ratkaisuja.

Keskustan lisäksi asuntorakentamista mahtuu muun muassa Mölymäelle, Valkeisenlammen rantaan, Hatsalaan, vanhan aseman alueelle, Itkonniemeen, Puijonlaaksoon, Neulaniemeen ja Rauhalahteen.

– Kuopiolle nämä mahdollisuudet ovat erityisen hyviä, koska ne ovat viiden kilometrin sisällä torilta. Niiden kehitys luo paineita liikkumisen järjestämiselle.

Hän korostaa asuntojen tarjoamista eri suunnilta jokaiselle kukkarolle. Kalleimmat neliöt ovat torin ympärillä ja satamassa.

 

Raideliikennettä yhdeksi liikennejärjestelmäksi Romppanen pitää vain ajan kysymyksenä.

Vanhaa ideaa tuotaisiin takaisin. Lättähatuiksi kutsuttuja kiskobusseja käytettiin 1950–1980-luvuilla.

Kuopiosta Siilinjärvelle matkustetaan pääradan suunnassa.

– Jos kaksoisraide tulee, puhutaan aivan toisista raideliikenteen mahdollisuuksista.

Kun on nykyistä enemmän junavuoroja, juna alkaisi olla kilpailukyinen mahdollisuus autolle.

Hallituksen suunnittelema junaliikenteen vapautuminen nopeuttaisi Keski-Euroopan tapaan kehitystä, koska VR:lle tulisi kilpailijoita.

– Silloin mikään ei estäisi yksityisiä toimimasta.

Lähijunat vähentävät omien autojen tarvetta. Juniin voisi ottaa mukaan polkupyöriä, joilla voi jatkaa parin kilometrin loppumatkan.

Kuopion alueen kauppakamari ja Kuopion Yrittäjät ovat asettaneet tavoitteekseen kiihdyttää kaupungin kasvun 200 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Viimeistään silloin lähijunia tarvitaan.

Esimerkiksi Tampereella suunnitellaan lähijunaliikennettä sekä raitiovaunuja.

Romppanen ennustaa, että Kuopion lähijunat otetaan käyttöön 2030-luvulla. Ehkä sen lopussa.

 

Bussiliikennettäkin pystyy parantamaan. Romppasen mielestä kynnys siirtyä joukkoliikenteen käyttäjäksi alenee, jos bussit ovat pienempiä ja ne tulevat puolen tunnin sijaan 20 minuutin välein.

– Robottiautot voisivat toimia eräänlaisina raitsikkoina. Ne ovat joukkoliikenteen mahdollisuuksia, kun keinot muuttuvat toisenlaisiksi kuin nykyään.

 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kantanen (kok.) kannattaa lähijunia.

– Kuopio ei ole tulevaisuudessa unelias maaseutukaupunki vaan kehittyvä aluekeskus, mikä pitää sisällään raideliikenteen kehittämisen.

Hänestä kaupunki on merkittävä, kun kaukojunat pysähtyvät kahdessa paikassa.

– Kuopiossa se toinen olisi Savilahti.

Juttua oikaistu 7.10. kello 9.44. Kuopion lähijunat otetaan käyttöön 2030-luvulla, ei 1930-luvulla.

 

 

Maakuntakaavassa on kaksi raidetta