Kuopiossa tehdään jätteestä 30 metriä korkeaa kukkoa

Kuopion jätekeskuksen käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen seisoo korkealla. Hyvärisen jalkojen alla on 30 metriä korkea ja 3,8 hehtaaria laaja jätetäyttöalue.

Kasaan on läjitetty vuosina 2001–2011 yhteensä 838600 kuutiometriä jätettä. Se tarkoittaa 70000 pakkaavan jäteauton kuormaa.

Kaivinkoneita jyllää kasan päällä. Ne ovat rakentamassa kasasta jättimäistä jätekukkoa.

Mittasuhteet ovat jättiläismäiset. Jokainen Jätekukon toimialueen asukas on osallistunut vuosikymmenen aikana jättikukon täyttämiseen keskimäärin 3000 jätekilolla.

–Me ihmiset olemme toden totta viettäneet kulutusjuhlaa, Hyvärinen toteaa.

Jätetäytön päälle tehdään tiivis ja kestävä rakenne. Ensin pinta tasataan ja sen päälle levitetään 20 cm:n paksuinen sepelikerros, joka toimii kaasunkeräyskerroksena. Sepelin päälle levitetään kaasutiivis bentoniittimatto, joka toimii kaasutiiviinä kerroksena ja estää veden pääsyn penkkaan.

Bentoniittimaton suojaksi levitetään salaojamatto, jonka päälle siirretään maamassoja metrin kerros ja pintakerros viherrakennetaan. Tiiviin pintakerrosten rakentaminen kestää joulukuun alkuun saakka. Maamassojen ja viherrakentamisen osalta työ jatkuu vuonna 2013.

Rakennustyön arvo noin 1,2 miljoonaa euroa. Rakennuttajana on Jätekukko Oy ja rakentamista urakoi Ekokem Palvelu Oy.

Jätetäytössä on 17 imukaivoa, joiden kautta jätetäytössä syntyvä biokaasu kerätään talteen ja pumpataan poltettavaksi Kuopion Energian Pitkälahden voimalaitokseen. Loppuvuoden aikana kaasunkeräysjärjestelmä laajenee seitsemällä uudella imukaivolla, minkä jälkeen jätetäytöstä kerättävän kaasun energiamäärä vastaa lähes 600 omakotitalon lämmitystä.

Jätekukko on valmistanut yhdyskuntajätteestä energiana hyödynnettävää jätettä. Se on vähentänyt jo nyt loppusijoitettavan jätteen määrää huomattavasti.

Jätekeskuksen alueelle ei tehdä enää uutta loppusijoitusaluetta. Kasan edessä oleva 2,5 hehtaarin alue saa riittää niiksi neljäksi vuodeksi, jolloin kaatopaikkaaminen vielä saa jatkua sellaisena kuin sen tunnemme.

Siitä eteenpäin jätteelle pitää keksiä entistä enemmän hyötykäyttöä.

–Siirrymme kulutusyhteiskunnasta kierrätysyhteiskuntaan, Hyvärinen sanoo toiveekkaasti.