Kyläkauppojen sukupuutto iskee lajinsa viimeiseen Kaavilla

Kaavin Kortteisen kyläkauppa on auki viimeisiä päiviään. Kauppias Anneli Hanhela, 64, sulkee kauppansa ovet 17 vuoden jälkeen. Jatkajaa kaupalle ei ole löytynyt.

Kortteinen on lajinsa viimeinen Kaavilla. Kauppapalvelut on haettava tämän jälkeen kirkonkylältä 15 kilometrin päästä.

Kortteisen kauppa on osa kehitystä, jonka päässä häämöttää suomalaisten kyläkauppojen sukupuutto, ellei jotain elvytystoimia oteta käyttöön, kuten länsinaapurissa Ruotsissa on tehty.

– Jos ei paranneta kyläkauppojen toimintaedellytyksiä, näin siinä käy, ennustaa Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Vuoden 2015 lopussa Suomessa oli 284 kyläkauppaa. Vuodessa häviää nykytahdilla noin 30 kyläkauppaa. Vuoden 2016 tilastot eivät ole vielä valmiina, mutta kauppoja voi hyvinkin olla nyt noin 250.

Luodon mukaan kyläkauppojen turvaamiseksi tarvittaisiin ainakin palveluvalikoiman laajentamista postin palveluilla, Alkon hakupisteellä, itsehoitolääkkeiden myynnillä ja suoralla tuella kyläkaupoille. Tätä yhdistys nyt ajaa.

– Ruotsissa ja Norjassa on käytössä syrjäisten ja pienten kauppojen tuki. Se on Ruotsissa muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, mutta sekin saattaa olla ratkaiseva.

– Pitäsi pohtia mitä uutta myytävää ja palveluita kyläkaupoille saataisiin, ja sitä kautta myyntikatetta.

Esteitä on. Apteekkarit voivat perustaa palvelupisteen kyläkauppaan, mutta tällaisia pisteitä on hyvin vähän, sillä apteekkari joutuu maksamaan 1 500 euron lupamaksun. Alko puolestaan perii yhdeksän euron toimitusmaksun per lähetys.

 

Kortteisen kyläkaupassa on menossa loppuunmyynti. Täällä on myyty ruokaa, vaatetta, autotarviketta, videoita, kertakäyttöastioita, vappupalloja, sytykepaloja, rantapatjoja. Jopa puimakoneen remmin liitoskappaleita.

Joululahjamyynnin hitti oli valopipo, jossa lamppu kulkee aina otsassa.

Kauppaan pyörähtää postinjakaja Ljudmila Sorsa, joka harmittelee kaupan loppumista. Kohta sisään astuu Vilho Montonen  Rasimäestä, ja sitten vakiasiakas Pauli Räsänen Vihtavaarasta.

– Ihan viikoittain tässä käyn. Kun loppuu, on tyydyttävä siihen. Maailman meno on sellainen, että syrjäkyliltä kaikki häviää, Montonen tuumii.

Kaupan kahvio on jo suljettu. On ollut myös paistopiste ja myynnissä kauppiaan leipomia karjalanpiirakoita.

– Tämä on kuin pienoistavaratalo, Hanhela myöntää hymyillen.

Pihassa tarjontaa täydentää polttoaineen myynti. On ollut myös postipalveluja ja Veikkauksen pelejä. Kalalupia kauppa myi parhaimmillaan 4 000 eurolla vuodessa, nyt nettiaikana muutamalla sadalla.

Hanhelalle kyläkauppa on elämäntapa.

– Työmatkaa on kymmenen metriä. Nyt ollaan kotona, hän huikkaa ja johdattaa sisäkautta kotiinsa, joka on kaupan kyljessä.

 Apuna kaupan pidossa on touhunnut elämänkumppani Niilo Harju.

Kauppa on ollut auki joka päivä joulupäivää lukuunottamatta. Muutamana päivänä vuodessa kauppa on jäänyt tuuraajan hoitoon, kun kauppias on lähtenyt kyläilemaan lasten ja lastenlasten luo.

 

Päivittäin käyviä vakiasiakkaita on nelisenkymmentä. Kesällä myynti kaksinkertaistuu, kun tulee mökkiläisiä ja matkailijoita.

– Asiakkaiden kanssa on muistettu nauraa ja pitää hauskaa. Kuuluu kaikki, ilot ja surut, Hanhela sanoo.

Kortteisen koulu suljettiin tänä syksynä ja lapset kuljetetaan kouluun kirkonkylälle. Koulu oli aikoinaan kyläkaupan paras asiakas, kun ruokaa tehtiin vielä koulussa.

Hanhela laskee, että hänen kauppiasaikanaan Kaavilla on toimintansa lopettanut viisi kyläkauppaa. Parhaimillaan 1960-luvulla kauppoja on ollut kunnassa jopa kymmenkunta.

 

Päivittäistavarakauppa ry:ssä on laskettu, että alle 400 neliön kaupan pitäisi saada 1,5–2 miljoonan euron verollinen myynti vuodessa menestyäkseen.

– Sitä maksetaan ostetut tuotteet, vuokrat, palkat, energiat ja muut. Kun käyttökate on suunnilleen kaksi prosenttia liikevaihdosta, päädytään 36 000 euroon. Jos se on tulos ennen veroja ja poistoja, kauppa elää pienellä, yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Luoto laskee.

– Uskon, että jos saadaan suora tuki yksiköille, jotka sitä tarvitsevat ja jos saadaan lisää myytäviä tuotteita, pystymme hidastamaan kehitystä ja säästämään kyläkaupat, joilla on pitemmällä aikavälillä toivoa.

Oikaisu 9.1. kello 14.00: Hanhelan nimi muutettu oikein, ei  Hahtela.