10 vuotta kuntaliitoksesta: Huhutaan, että lääkäri kävisi kerran viikossa

Kaikki on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä. Jäljellä on vain tähteet entisestä.

Sakari Maunulan, 80, sanat sopisivat monen kangaslampilaisen suuhun kertomaan kymmenestä vuodesta, kun Kangaslampi on ollut osa Varkauden kaupunkia.

Maunulan yritys rakensi hyvinä vuosina puolet Kangaslammin kirkonkylästä.

Rakennusliike S. Maunula on nyt ostanut muun muassa tyhjiksi jääneet pankkitalot, paloaseman sekä kunnanviraston ja kunnostanut ne.

– Pitäähän sitä jonkun pitää rakennuksista huolta, kun niin paljon tänne aikoinaan teimme. Liiketaloudellisesti se ei ole tietysti kannattavaa, hän sanoo.

Kyläkauppiaaksi Kangaslammille 1960-luvulla tullut Maunula vaikutti pitkään myös kunnallispolitiikassa, mutta ei enää silloin, kun liitospäätös tehtiin.

– Olen saanut nähdä Kangaslammin nousun ja tuhon, eikä se tästä taida enää parantua. Lähes kaikki palvelut ovat kadonneet.

Huhuja lääkäristä

Ravintola Kippolan kahvipöydässä miehet kertovat kuulleensa huhuja, että lääkäri kävisi kerran viikossa Kangaslammilla. Kukaan ei tiedä varmasti.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Niilo Pulkkinen avaa kohmeisin sormin maaseutulinnan Mantun jyhkeää sivuovea. Kivilinnassa on kylmempää kuin ulkona joulukuisena päivänä.

– Koululta tulee Mantulle kaukolämpöputki, mutta kaupunki ei päästä siihen lämpöä, hän ihmettelee.

Kyläyhdistys lämmittäisi, käyttäisi ja kunnostaisi Manttua, mutta se ei onnistu ilman rahaa. Rahoitushakemus kotiseutuliitolle on vetämässä.

– Harmittaa vähän, että purimme aikoinaan juhlasalin komean parven. Kylälle tarvittiin silloin liikuntatilaa.

– Manttu oli takavuosina kovassa käytössä. Nyt kalusteineen suojeltu tuomarin sali oli leijonaklubimme kokoontumispaikka. Liimailimme silloin itse kalusteet kuntoon, kyläpäällikkö muistelee.

Kyläyhdistyksellä on suuria suunnitelmia ensi kesäksi Mantulle, mutta niistä ei vielä puhuta.

Bussit eivät enää kulje

Erkki Valkeinen perheineen muutti 2004 Varkaudesta Haukiveden rannalle, silloin uudelle Kuivaniemen asuntoalueelle. Hän on nähnyt laiturinsa nokasta norppia.

– Taisin olla tärkeä mies, sillä koko kaupunki tuli pian perässäni Kangaslammille. Liitos ei ole ainakaan parantanut palveluita. Enemmän tilannetta moittii vaimo, joka ei pääse täältä yksin ilman ajokorttia minnekään.

Helsingistä aikoinaan naapuriin muuttanut Reijo Luhtavaara muistaa, kuinka Varkaus lupasi kohdella kangaslampilaisia hyvin.

– Ei se niin mennyt. Ensimmäinen törkeys oli Harjurannan koulun lakkautus. Eivätpä ne siellä Taulumäen torin ympärillä tiedä, millaista arki täällä on.

Palvelutalo on parasta

Kynttilät palavat palvelutalon juhlasalin pöydillä. Rollaattorit on parkkeerattu pöytien lähelle avokeittiöön. On palvelutalon pikkujoulu.

Lions ladyt toivat vanhusten iloksi kuusen, tortut, kaksi amaryllista ja kylän oman seniorilaulajan Eija Kettusen esittämään joululauluja.

– Laulaisin mukana, mutta ääni meni jo ajat sitten kuoroharjoituksissa, harmittelee talon vanhin asukas, Anna Rahkonen, 91.

Kuntaliitoksen vaikutuksiin Rahkonen ei ota kantaa.

Palvelutalossa on 35 paikkaa ja se on monen mielestä liikuntatilan lisäksi parasta, mitä kuntaliitoksen jälkeen Kangaslammille on tullut.

Ennen ja nyt:

Kangasalammin kunta liittyi Varkauteen 1.1.2005 ja 136 vuoden itsenäisyys päättyi.

Kunnassa oli yli 1 600 asukasta, nyt alle 1 500.

Kunnassa oli kaksi koulua, nyt yksi, mikä sekin lakkautusuhan alla.

Oli kaksi pankkia, nyt ei yhtään.

Oli kaksi kauppaa, nyt yksi.

Entinen kunnantalo on tyhjänä.

Apteekki toimii yhä, nyt vain Heinäveden sivuapteekkina.

Kunnassa oli oma täyden palvelun terveysasema ja hammashuolto, nyt terveydenhoitaja. Lääkäri käy noin kerran viikossa, eikä hammaslääkäriä ole lainkaan.

Oma seurakunta muuttui Varkauden kappeliseurakunnaksi.

Linja-autolla pääsi Savonlinnaan ja Varkauteen, nyt kuntalaiset tappelevat kaupungin kanssa, mahtuvatko mukaan koulukuljetusbussiin.