Kysely: Kaikilla peruskouluilla ei ole digiloikkaan riittäviä välineitä

Uusi opetussuunnitelma velvoittaa jokaisen oppiaineen opettajan käyttämään digitaalisia välineitä, mutta musiikinopettaja Riikka Salminen ei ole juuri keksinyt niille käyttöä. Kutistunut tuntimäärä ei hänen mukaansa riitä esimerkiksi digitaalisen musiikin tekemiseen.

– Olen ottanut sellaisen asenteen, että digitaalisuus on nimenomaan renki, jota voi käyttää apuna.

Salmisen oppilaat Berfin Sevim ja Aiola Nuli arvioivat, että digitaalisuutta on vantaalaisen Mikkolan koulun opetuksessa sopivasti. He tekevät koneella esimerkiksi projekteja, esitelmiä ja pistokokeita. Koulu tarjoaa oppilaidensa käyttöön henkilökohtaiset Chromebook-tietokoneet ja niiden kanssa toimivan verkon.

Monessa peruskoulussa tilanne on toinen: Uutissuomalaisen ja Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n kyselyssä kaksi viidestä opettajasta pitää työskentelykoulunsa digitaalisia välineitä vanhentuneina tai puutteellisina. Joka neljäs vastaaja moittii koulunsa verkkoja hitaiksi tai huonosti toimiviksi.

45 prosenttia vastaajista arvioi opetukseen soveltuvia digitaalisia välineitä olevan koulussaan riittävästi ja 48 prosenttia pitää koulunsa verkkoja toimivina ja riittävän nopeina. Usein ne, jotka pitivät välineitä puutteellisina, moittivat myös verkkoa.

Tulokset ovat linjassa digitaalisuudesta aiemmin tehtyjen selvitysten kanssa.

– Keskimäärin asiat ovat kunnossa, mutta on alueita tai kouluja, joissa ne eivät ole kunnossa. Parantamisen varaa on, kommentoi Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

Täydennyskoulutuksessakin parannettavaa

Petrattavaa olisi myös täydennyskoulutuksessa. Joka neljäs kyselyyn vastannut ei koe saaneensa riittävästi täydennyskoulutusta digipedagogiikkaan eli digitaalisten välineiden käyttöön opetuksessa. Kahdeksan prosenttia ei ole saanut koulutusta lainkaan.

44 prosenttia vastaajista kertoo saaneensa koulutusta jonkin verran, hieman yli joka viides runsaasti.

OAJ:n peruskoulutuksen erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo vastausten paljastavan täydennyskoulutuksen tilan laajemminkin.

– En usko, jos joku sanoo, että digipedagogiikkaan ei ole ollut täydennyskoulutusta, mutta muuta koulutusta on kyllä annettu vaikka kuinka paljon. Digipedagogiikassa tilanne on parhaasta päästä, koska siitä on eniten puhuttu ja sitä on valtakunnallisestikin kehitetty.

Oppilaat kaipailevat kynää ja paperia

Opettajat suhtautuvat digitaalisuuteen kyselyn mukaan varsin myönteisesti. Puolet vastaajista arvioi digitaalisuuden edistäneen oppimista omassa työskentelykoulussaan jonkin verran, neljä prosenttia vastaajista peräti paljon.

– Sellaisiakin väitteitä on kuulunut, että opettajia ei kiinnosta tai he vastustavat digitaalisuutta. Oman digiselvityksemme keskeinen tulos oli, ettei opetuksen digitalisaatio ole opettajien asenteista kiinni. Tässäkin kyselyssä tulokset kertovat, että kun digitaalisuutta on käytetty, opettajat suhtautuvat siihen melko positiivisesti, sanoo Jaakko Salo.

14 prosenttia vastaajista arvioi, että digitaalisuus on haitannut oppimista. Vajaa kolmannes vastaajista puolestaan ei nähnyt sen vaikuttaneen oppimiseen mitenkään.

Digikriittiseksi tunnustautuvan Riikka Salmisen mielestä on väärä oletus, että kaikki nykylapset oppisivat parhaiten tai edes mieluiten digivälineillä. Hän kertoo muutama vuosi sitten esimerkiksi kuulleensa poikien keskinäisen keskustelun, jossa nämä haaveilivat opetukseen kirjoja ruudun sijaan.

– Myös osa omasta valvontaluokastani tekisi mieluummin kynällä ja paperilla kuin digitaalisilla välineillä.

Mikkolan koulun kahdeksasluokkalaiset Berfin Sevim ja Aiola Nuli puolestaan arvioivat, että opetuksessa käytetään digitaalisuutta sopivasti. He tekevät koneella esimerkiksi projekteja, esitelmiä ja pistokokeita.

Salmisen mielestä kouluissa oletetaan usein, että nykynuoret jo osaavat käyttää tietokonetta.

– Se oli ehkä kymmenen vuotta sitten niin. Nykyisinhän lapset ja nuoret digimaailmassa joko pelaavat tai somettavat. Perustekstinkäsittelyohjelman tai Powerpointin hallintaa ei välttämättä ole. Mutta opetus saattaa lähteä siitä, että taidot ovat. Pitäisi varmistaa, että oppilailla on perustaidot. Samoin pitäisi varmistaa henkilökunnan perustaidot.

Kuntaliiton Terhi Päivärinta uskoo, että valtion tutoropettajahanke auttaa opettajia digitaalisuuden haltuunotossa. Mikkolan koulussa tutoropettajat ovat Salmisen mukaan aktiivisia.

Vastaajina peruskoulun opettajat

Uutissuomalainen ja OAJ tekivät helmi-maaliskuussa peruskoulun opettajille kyselyn opetussuunnitelman uudistuksesta. Kysely tehtiin Uutissuomalaisen aloitteesta, kysymykset muotoiltiin yhteistyössä ja OAJ huolehti aineiston keräämisestä sekä tulosten analysoinnista.

OAJ lähetti kyselyn 2 500:lle satunnaisotannalla valitulle jäsenelleen. Vastaajia oli runsaat 340.

Vastaajien enemmistö oli luokanopettajia (45 prosenttia). Muut vastaajat olivat aineenopettajia (34 prosenttia), erityisopettajia (9), erityisluokanopettajia (5), rehtoreita tai apulaisrehtoreita (4) ja oppilaanohjaajia (2) .

Uusimmat

Kotimaa

Rinne: Yritystukiin on tulossa muutoksia

Rajavartiolaitos paljasti väärennettyjen asiakirjojen nettikaupan

Abi voi ajatella ansaitsevansa arvosanat huijaamalla – näin huijarisyndroomasta voi opetella eroon

Kommentti: Rinteen lausunto herätti hämmennystä – Mistä yhtäkkiä on löytynyt rahaa pysyviin menoihin?

Maaseudun Tulevaisuus: Sipilän johtamistyyli saa rajua arvostelua keskustan sisäpiiristä

Neljä suomalaismiestä kuoli Zimbabwessa – Lentoturman tutkinta loppusuoralla: "Näin voisi kuvitella, toivottavasti"

Imatralla pääraide taas auki liikenteelle eilisen onnettomuuden jälkeen –  osa aamun junista korvataan vielä busseilla

Sää viilenee koko maassa, hellejakso vaihtuu sateeseen ja ukkoseen

EU:n maataloustuet jakoivat puoluejohtajia Ylen puheenjohtajatentissä

Suomella edessään haastava EU-puheenjohtajuus, mutta pohjoinen viileys on jo vakuuttanut komission korkean virkamiehen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.