Kysely heijastaa kansan näkemyksiä

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak toteaa, että kansanedustajien Nato-kannat ovat samaa kokoluokkaa kuin kansalaisilta kysyttäessä.

– Tuossa mielessä kansanedustajat ovat kansan edustajia sanan täydessä merkityksessä.

Hän korostaa, että suurella osalla edustajia on kanta entuudestaan.

– Tämä on päällimmäisin huomio. Yleensä se muuttuu vain siihen suuntaan, että ei halua Suomen liittymistä Natoon, pysyy neutraalina tai kannattaa Natoa enemmän.

Sen sijaan kansalaisten keskuudessa Nato-kannatus on kasvanut viime aikoina Ukrainan kriisin vuoksi. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on alkanut kiinnostaa yhä useampia.

Kansanedustajien mielipide ei muutu yhtä nopeasti kuin kansalaisilla.

– Osa voi oikeasti odottaa ja miettiä, mitä tulee Ilkka Kanervan (kok.) johtamasta parlamentaarisesta ryhmästä.

Mahdollista on, että työryhmä esittää puolustusmäärärahojen osuuden kasvattamista.

Tutkijan mielestä se puolestaan voi johtaa joidenkin kansanedustajien mielipiteiden muuttumiseen johonkin suuntaan.

Kantojen vaihtuminen riippuu kokonaistilanteesta.

– Joillakin puolueilla sotilaallinen liittoutumattomuus, liittoutuminen tai Nato ovat enemmän ideologisia kysymyksiä kuin toisilla.

Jos jokin asia on ideologisesti tärkeä henkilökohtaisesti, sitä on paljon vaikeampi muuttaa. Maailma kuitenkin muuttuu. Tutkijan mukaan kansanedustaja voi silloin pohtia kantansa muuttamista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.