Lähihoitajaksi voi päästä opiskelemaan pelkällä todistuksella

Toisen asteen sosiaali- ja terveysalan pääsy- ja soveltuvuuskokeiden määrä on pudonnut merkittävästi kolmessa vuodessa. Opetushallituksen (OPH) tilastoista ilmenee, että peruskoulun jälkeisessä ammattikoulutuksessa vuonna 2014 peräti 97 prosenttia oppilaitoksista järjesti kokeet, mutta tänä vuonna luku oli enää 41 prosenttia.

Lukiopohjaisessa sosiaali- ja terveysalan ammattikoulutuksessa kokeiden määrä on vähentynyt kolmessa vuodessa 100 prosentista 36 prosenttiin. Toisin sanoen reilusti yli puoleen sosiaali- ja terveysalan koulutuksista pääsee pelkällä todistuksella.

Yksi syy muutokseen on vuoden alussa voimaan tullut asetusmuutos, joka on vaikuttanut oppilaitosten halukkuuteen järjestää soveltuvuuskokeita. Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi OPH:sta avaa asetuksen ydintä.

– Opiskelija voi päästä sisään riittävän hyvällä peruskoulun päättötodistuksella, vaikkei kävisi pääsy- ja soveltuvuuskokeessa. Hakija voi tulla valituksi myös, vaikka saisi soveltuvuuskokeesta nolla pistettä.

Kokeista annetaan nyt vain lisäpisteitä, sillä ne eivät saa karsia hakijoita.

Soveltuvuuskokeissa on kyse asiakas- ja potilasturvallisuudesta, sanoo Suomen Lähi- ja perushoitajien liiton (Super) asiantuntija Sara Simberg. Super julkaisi maaliskuussa jäsenilleen tekemänsä kyselyn, johon vastanneista lähes 100 prosenttia piti soveltuvuuskokeita välttämättöminä.

– Pääsykokeista on hyötyä nuorelle itselleenkin, koska hänellä ei välttämättä ole tarpeeksi tietoa alasta.

Simberg korostaa, etteivät kaikki sovi sosiaali- ja terveysalalle, eli esimerkiksi lähihoitajiksi. Super pitäisi soveltuvuuskokeista kiinni senkin takia, että Valviran mukaan lähihoitajien päihdeongelmat ovat lisääntyneet, ja kokeiden avulla päihdeongelmaisia voitaisiin karsia koulutuksesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ei ota kantaa siihen, onko pääsy- ja soveltuvuuskokeiden väheneminen tai jopa loppuminen hyvä vai huono asia. Myöskään OPH:n Pirttiniemi ei sano, onko uudistuksen tavoitteena vähentää soveltuvuuskokeiden määrää.

Opetusneuvos Anne Mårtensson OKM:stä muistuttaa, että oppilaitokset saavat edelleen järjestää pääsy- ja soveltuvuuskokeita ja vakuuttaa, että ministeriö on tietoinen Superin huolesta.

– Pitää muistaa, että oppilaitoksilla on SORA-lainsäädännön kautta keinoja puuttua alalle soveltumattomien opiskelijoiden opiskeluun ja peruuttaa opinto-oikeus, jos tähän ilmenee aihetta opiskelujen aikana.

Mårtenssonin mukaan soveltuvuuskokeista jo aiemmin luopuneista suurista oppilaitoksista on tullut palautetta, että opiskelijat ovat olleet yhtä hyviä kuin aiemminkin.

Savon ammatti- ja aikuisopisto järjesti sosiaali- ja teveysalan valinta- ja soveltuvuuskokeet vielä tänä vuonna, mutta ensi vuoden osalta kokeiden poistamista harkitaan. Toimialajohtaja Pirjo Peltola sanoo, että jos lainsäädäntöä ei olisi muutettu, soveltuvuuskokeet ehdottomasti säilytettäisiin.

– Meidän kokemuksemme mukaan soveltuvuuskokeilla on merkitystä. Halusimme vielä säilyttää soveltuvuuskokeet, jotta näkisimme, kuinka paljon valituksi tulee 0 pistettä soveltuvuuskokeesta saaneita hakijoita.

Hän arvelee, että ainakin heidän pienimpien yksiköidensä hakijamäärillä valituksi tulee myös niitä, jotka pääsevät sisään pelkällä päättötodistuksella.

– Omasta mielestäni tietyillä aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, soveltuvuudella on merkitystä myös asiakas- tai potilasturvallisuuden kannalta, minkä takia soveltuvuuskokeet ovat tarpeelliset. En panisi pahakseni, jos tätä asetusmuutosta harkittaisiin uudestaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan kohdalla.

"16-vuotiaasta voi nähdä, onko hän valmis opiskelemaan vastuulliseen ammattiin"