Lainakin voi jäädä saamatta

Eräs vakituisessa työssä oleva mies, jolla ei ollut velkaa tai häiriöitä luottotiedoissa, meni hakemaan lainaa pankista. Lainaa ei myönnetty, koska tilitapahtumista kävi ilmi, että mies pelaa verkossa uhkapelejä, kertoo kehittämispäällikkö Virpi Hotti Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

–Juuri pankit tietävät tällä hetkellä parhaiten ihmisten kulutuskäyttäytymisestä. Jos kuluttaja on ainoastaan yhden pankin asiakas, pankki pystyy tekemään hänestä tarkan profiilin tapahtumatietojen perusteella. Sillä on merkitystä, onko profiilin mukaan bilehile tai pelifriikki, sillä ihmiset leimautuvat todella pienistä asioista, Hotti sanoo.

Hotin mielestä olisi tärkeää, että kuluttajat kertoisivat omista kokemuksistaan julkisesti vaikka nimimerkillä.

–Jos asioista ei puhuta, kukaan ei puutu tähän koskaan.

Hotin mukaan paljon puhutaan siitä, mitä ihmiset tekevät verkossa, mutta hänen mielestä merkityksellisempää on se, miten kuluttaja käyttää esimerkiksi pankkikorttiaan.

Tietojen kerääämisestä ja niiden analysoinnista käytetään termiä big data. Virpi Hotti valottaa ilmiötä tarkemmin:

–Jokainen meistä tuottaa big dataa joko tiedostamattaan tai tietoisesti. Meistä kertyy tietoa, kun maksamme esimerkiksi erilaisilla korteilla ostoksemme tai käytämme etukortteja. Tuotamme big dataa myös muun muassa silloin, kun kirjoitamme Twitteriin ja lataamme kuvia Facebookiin. Meistä jää jälki myös silloin, kun haemme seuraa deittisovellusten kautta. Eri lähteistä peräisin olevia tietoja yhdistetään esimerkiksi niin, että osa tiedoista on peräisin organisaation omista tietolähteistä ja osa ulkoisista tietolähteistä, kuten Facebookista.

 

Ketkä hyödyntävät big dataa?

Big dataa hyödynnetään tänä päivänä todella paljon erityisesti kaupallisessa tarkoituksessa. Tietomassoja analysoimalla taistellaan myös esimerkiksi terrorismia vastaan.

Enää ei voida oikeastaan sanoa, kuka jää big datan ulkopuolelle. Big data on tullut jäädäkseen – siitä ei pääse mihinkään. Datan vallankumous on jo alkanut ja se menee eteenpäin huikeaa vauhtia.

Yritykset tekevät asiakkaasta profiilin tietomassoja analysoimalla, sillä he haluavat tietää, keihin asiakkaisiin kannattaa satsata, ja millä tavoin.

Ihmisten käyttäytymisestä ja liikkeistä kerätään dataa myös esimerkiksi ostoskärryihin tai tuotteisiin kiinnitettyjen seurantalaitteiden avulla.

 

Mitä hyötyä big datasta voi olla?

Kun olemassa olevaa dataa käydään läpi ennakkoluulottomasti ja haetaan yhteyksiä eri muuttujien välillä, saamme uudenlaista tietoa sen sijaan, että tekisimme johtopäätöksiä pelkästään oletuksen perusteella. Yksi big datan analysoinnin vahvuuksista on se, että meillä ei tarvitse olla tutkimuskysymyksiä ennakkoon.

Jos ruokakauppa analysoi kuluttajan ostoskäyttäytymistä ja huomaa, että tämä on ostanut aina sardiineja ostaessaan myös tomaatteja, kauppa voi pohtia, miten tuotesijoittelua voisi parantaa niin, että se palvelisi asiakasta enemmän.

Eräs big datan hyöty on myös se, että ihminen voi saada hyvän työpaikan, jos hänellä on hyvä verkosto LinkedIn-verkkoyhteisöpalvelussa ja työntekijää etsivä analysoi LinkedIn-tietoja.

Mielestäni ainakin datanlukutaitoa pitäisi opettaa heti siinä vaiheessa, kun lukemista ja kirjoittamista opetetaan.

 

Pitäisikö datan kerääminen kieltää?

Mielestäni ei, sillä ihmisen elämässä on harvoja asioita, joista ei kerätä dataa. Jokaisen kannattaa tiedostaa tämä tosiseikka.

En tiedä, miten datan kerääminen voisi edes olla kiellettävissä.

Datan käyttöön ja edelleen luovutukseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota. Pääasiassa julkisen hallinnon toimijoita sitoo lainsäädäntö, kenelle he saavat luovuttaa tietoja ja kenelle eivät.

Se, miten organisaatiot analysoivat ja arvottavat asiakkaitaan, on organisaatiokohtainen asia – siitä meillä on liian vähän tietoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.