Lainsäädännön arviointineuvostolta 37 ehdotusta lakiluonnokseen - aikaa tehdä muutoksia vain viisi arkipäivää

Lainsäädännön arviointineuvosto teki 37 kehittämisehdotusta hallituksen esitysluonnokseen laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkisesti rahoitettuja palveluja voisivat tarjota julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Asiakasmaksut olisivat kaikilla samat. Asiakasmaksulaki on parhaillaan uudistettavana.

Arviointineuvosto antoi lausuntonsa keskiviikkona 26. huhtikuuta, joten aikaa muutosten teolle hallituksen esitysluonnokseen oli vain puolenkymmentä arkipäivää. Esitysluonnokseen tehdyt muutokset on kirjattu muistioon perjantaihin 5. toukokuuta mennessä.

– On selvää, ettei näin lyhyessä ajassa merkittäviä muutoksia esitysluonnokseen voida tehdä, sanoo arviointineuvos Antti Moisio valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimivasta lainsäädännön arviointineuvostosta.

Moision mukaan on mahdotonta arvioida tuoreeltaan yksityiskohtaisesti, miten valinnanvapausesityksessä on huomioitu muutosesitykset. Esityksessä on 318 sivua, joten sen tarkka läpikäyminen vaatii paljon aikaa.

– Teemme kyllä jälkiarviota lainsäädännön arviointineuvoston työn vaikuttavuudesta, mutta se on pitkäjänteistä työtä.

Vaikuttavuutta arvioivat myös erityisesti lainsäädäntötutkimukseen erikoistuneet tutkijat yliopistoissa, mutta sekin vie aikaa.

Poikkeuksellisen laaja uudistuskokonaisuus

Lausuntopalautteen ja lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon perusteella hallituksen esitykseen tehdyt muutokset on kirjattu 5. toukokuuta päivättyyn muistioon, joka löytyy muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivulta.

– Se on lainlaatijan näkemys muutoksista, Moisio muistuttaa.

Lainsäädännön arviointineuvosto korosti huhtikuun lopussa annetussa lausunnossaan, että hallituksen esitysluonnos liittyy poikkeuksellisen laajaan ja yhteiskunnallisesti merkittävään uudistuskokonaisuuteen. Siihen nähden vaikutusarviot olivat lausunnolla olleessa esitysluonnoksessa puutteellisia ja kiireessä tehtyjä.

Tiistaina eduskunnalle annetussa esityksessä muun muassa esityksen keskeisistä vaikutuksista on tehty tiivistelmä esityksen johdantoon. Niitä ovat palvelujen saatavuuden ja laadun parantaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen kilpailua tehostamalla. Samalla kuitenkin todetaan, että vaikutusten arviointi on pulmallista ja sisältää paljon oletuksia. Keskeisessä roolissa uudistuksen toteuttamisessa ovat vasta perustettavat itsehallinnolliset maakunnat. Lisäksi täysin samanlaista uudistusta ei ole toteutettu missään.

Vaiheittaisuus vähentää riskejä

Arviointineuvosto korosti myös muun muassa, että uudistuksen edistäminen vaiheittain ajallisesti ja alueellisesti vähentäisi uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä riskejä sekä mahdollistaisi tarvittavien muutosten tekemisen.

Tiistaina eduskunnalle annetussa esityksessä valinnanvapauden aikataulua täsmennettiinkin. Valinnanvapaus tulisi voimaan vuoden 2019 alusta, mutta joissakin maakunnissa pilottihankkeet alkavat jo tänä vuonna. Muissa maakunnissa sote-keskukset aloittavat viimeistään 1. heinäkuuta 2019. Poikkeusluvalla aloituksen voi viivästyttää vuoden 2021 alkuun. Täysimääräisesti valinnanvapauden pitäisi olla käytössä kaikissa maakunnissa viimeistään vuoden 2023 alussa. Hammashoidon valinnanvapaus käynnistyy jo vuoden 2019 alusta.

Uudistuksen onnistuminen riippuu tietojärjestelmästä

Arviointineuvosto kiinnitti lausunnossaan huomiota muun muassa uudistukseen sisältyvän mittavan tietojärjestelmän toteuttamiseen ja vaati uudistuksesta tarkempaa suunnitelmaa ja aikataulua. Hallituksen esitystä tarkennettiin tietojärjestelmien osalta. Järjestelmien yhteensovittaminen nähdään uudistuksen onnistumisessa avainasemassa.

Hallituksen esitysluonnoksessa korostetaan, että valinnanvapausjärjestelmä edellyttää tietojärjestelmien laajaa kehitystyötä nopealla aikataululla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien pitäisi liittyä valtakunnallisiin tiedonhallintapalveluihin, joiden kautta asiakas- ja potilastiedot olisivat tuottajien saatavilla. Myös maakunnissa asukkailla on oltava saatavissa riittävästi tietoa valitessaan palveluntarjoajaa.

Vaikutusarviot pitäisi esittää yhtenäisellä tavalla

Noin vuoden toiminut lainsäädännön arviointineuvosto on usein lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota hallituksen esitysluonnosten vaikutusarvioiden esitystapaan, jossa ei aina noudateta lainlaatimisohjeita. Niin nytkin.

Lausunnossaan arviointineuvosto huomautti, että samaan uudistukseen liittyvissä mutta erillisinä annettavissa hallituksen esityksissä vaikutusarvioinnit pitäisi esittää yhtenäisellä tavalla. Tämä helpottaisi kokonaisvaikutusten arviointien tekoa lainsäätäjillä eli kansanedustajilla, joiden käsittelyyn nyt myös valinnanvapausesitys siirtyi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.