Vallikankaan linnoitus: Lapio heilui saksalaisten pelossa

Ei ruotsalaisten vaan saksalaisten hyökkäystä täällä pelättiin, sanoo Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti, arkeologi Tanja Tenhunen.

Tenhunen seisoo taisteluhaudan reunalla syvällä Sisä-Suomessa Tervon Vallikankaalla.

– Näitä alettiin kaivaa vuonna 1915 eli ensimmäisen maailmansodan aikana, kun Suomi oli vielä osa Venäjää, Tenhunen kertoo.

Suomen etelärannikko oli jo varusteltu estämään saksalaishyökkäystä Pietariin.

– Venäläiset pelkäsivät maihinnousua Pohjanlahdelle ja hyökkäystä itään johtavia teitä pitkin Pietariin.

Venäläiset linnoittivat Suomeen kolme puolustuslinjaa. Vallikangas on osa läntisintä linjaa.

– Varustuksia löytyy myös Siilinjärven Toivalasta, Rautavaaran Roinilanmäeltä, Juankoskelta, Muuruvedeltä ja Rautalammilta, Tenhunen kertoo.

– Varustusten tarkoituksena ei ollut mahdollisen hyökkäyksen pysäytys vaan viivytys.

Tervo kuului tuolloin vielä Karttulaan, jonka kautta kulki maantie Pielavedeltä Kuopioon. Kuopiossa oli venäläisten varuskunta. Vallikangas Hirvisalmen sillan eteläpuolella oli oiva paikka hidastaa saksalaismenoa.

– Tämä oli strategisesti helppo paikka puolustaa, Tenhunen perustelee.

Niinpä lapiot ja hakut alkoivat heilua Vallikankaalla. Se tarjosi työtä ja toimeentuloa seutukunnan miehille ja hevosille.

– Jonnekin oli majoitettava myös töitä johtaneet venäläis­upseerit, vaikka he muuten aika omavaraisia olivatkin. Kokkikin oli tuotu Kuopiosta.

Jälkeä rupesi syntymään tervolaismiesten ja -hevosten uurastaessa venäläiskomennossa: ampumahautaa, yhdyshautaa, suojakomeroita ja traversseja.

– Traverssi on tyypillinen venäläisrakenne. Sen ympäri kiertää taisteluhauta. Ympyrän sisään jäävä kaivamaton penkka pysäyttää suoran tulen, Tenhunen kuvailee.

Savotta kesti kaksi vuotta eli Suomen itsenäistymiseen asti. Muistona kiemurtelee vieläkin lähes 2,5 kilometriä kaivantoa Karttula-Pielavesi-tien molemmin puolin. Venäläisten kaikottua tervolaiset ottivat kaivannot kierrätyskäyttöön.

– Paikalliset asukkaat veivät täältä kaikki metallit. Taisteluhautoja ympäröineet piikkilangat kelpasivat hyvin karjan aitaukseen, Tenhunen mainitsee.

Vuosikymmenien saatossa kaivannot jäivät unholaan, tukirakenteet ja katokset lahosivat. Vuonna 1970 alue julistettiin muinaisjäännökseksi.

Vallikankaan linnoitus

Tervon Vallikankaan linnoitus rakennettiin 1915–1917.

Linnoituksen tarkoitus oli viivyttää mahdollista saksalaishyökkäystä Pohjanlahdelta Pietariin.

Vallikangas on osa läntisintä puolustuslinjaa Suomessa.

Vallikankaalle kaivettiin käsin lähes 2,5 kilometriä kaivantoja ja rakennettiin 17 puista sirpalesuojaa.

Taistelussa kaivannot olisivat tarjonneet sotilaille suojaa konekivääri- ja tykistötulessa.

Vallikankaan alue on muinaismuistolain suojaama muinaisjäännös.

Tänä kesänä Tervon kunta entistää Museoviraston luvalla pienen osan Vallikankaan rakenteista.

Lisätietoja verkkosivulla www.pohjois-savonmuisti.fi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.