Lapsen aistit tarvitsevat kehittyäkseen myös mielikuvitusmaailmaa

Aistien kehittyminen on pitkä prosessi, joka alkaa jo kohdussa, kirjoittaa Keskisuomalainen. Aistit välittävät meille jatkuvasti tietoa itsestämme ja ympäristöstämme. Ne myös auttavat selviytymään ympäristön asettamista haasteista ja pitävät meidät kiinni sosiaalisessa todellisuudessa.

– Monipuolisuus on tärkeää lapsen aistien kehittymisen kannalta. Kaikki aistit tarvitsevat ravintoa tasapuolisesti. Näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistin lisäksi myös tasapainoaisti ja liikeaisti kaipaavat harjoitusta, sanoo lastentarhanopettaja Sanna Leena Saarinen.

Saarinen työskentelee päivähoitoyksikössä, jossa käytetään moniaistista työotetta. Moniaistisuus tarkoittaa usean eri aistin samanaikaista käyttöä.

Lapsi on luonnostaan utelias ja kiinnostunut asioista. Eniten lapsi oppii omaan kokemusmaailmaansa liittyvien asioiden äärellä ja silloin, kun hän on innostunut toiminnasta. Elämykset houkuttelevat lapsia osallistumaan.

– Mikäli lapsi kokee, että hän on kömpelö, hänestä saattaa tuntua kurjalta, jos pitää harjoitella tasapainoa. Mutta kun toiminta lähtee tarinasta ja elämyksestä niin, että harjoitellaan esimerkiksi kuinka kauan lentokone pysyy ilmassa eli seisotaan yhdellä jalalla, lapsi osallistuu ja vahvistaa samalla omia taitojaan.

Venytyksiä ei kannata ohjata pelkkinä venytyksinä, vaan kannattaa houkutella lapset piirtämään lehtiä mielikuvituspuuhun tai maalaamaan pilvenpiirtäjään lisää ikkunoita. Tarina tempaa lapset mukaansa ja houkuttelee toimintaan.

– Lapset ovat aktiivisia. Kasvattajan ei välttämättä tarvitse tehdä sen erityisempää kuin lähteä kaveriksi ulos luontoon.

– Lapset käyttävät luontevasti kaikkia aisteja oppimiseen. Keinuvat ja kiipeävät kivelle. Lapsi oppii kokemusten ja aistimusten kautta.

Lapsen aistit tarvitsevat kehittyäkseen sekä todellisuutta että mielikuvitusmaailmaa. Leikissä lapsi kohtaa monimutkaisia tehtäviä, sosiaalisia tilanteita ja oppii organisaatiotaitoja, ongelmanratkaisua sekä tavoitteellisuutta.

Lapsen tunteet ja empatiataidot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Leikin eri osa-alueet tukevat hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja vahvistavat samalla lapsen itseohjautuvuutta ja sosiaalisia taitoja.

On myös lapsia, jotka eivät osaa leikkiä. Saarinen muistuttaa, että silloin tarvitaan leikin herättelyä.

– Leikkiin voi johdattaa esimerkiksi lyhytaikainen, noin 5–10 minuuttia kestävä, yhteinen laululeikki aikuisen ohjauksessa. Sen jälkeen leikki saa jatkua lasten omaehtoisena toimintana.

Leikkiin voi yhdistää myös askartelua niin, että jokainen leikkijä saa osallistua leikin rakentamiseen. Yhdessä voidaan vaikka tehdä kukkia puistoon tai sulkia satulinnun siipiin.

– Monesti lelut ovat liian valmiita. Hauskoja leikkejä syntyy muun muassa silloin, kun lapset itse keräävät keppejä ja kiviä pihalta, pesevät ja kuivaavat ne ja sitten rakentavat niistä leluja omiin leikkeihinsä.

– Leikin aikana lapsi osaa itse hyvin säädellä, miten jännittävää tai hurjaa toiminta on. Valmiiksi suunnitelluissa tietokonepeleissä tai lastenohjelmissa lapsi ei voi säädellä jännityksen määrää itse, Sanna Leena Saarinen sanoo.

Lue aiheesta lisää tiistain Savon Sanomista.