Itä-Suomen yliopiston tutkimus: Lastensuojelun asiakkaista suurin osa hyötyy intensiivisestä perhetyöstä

Intensiivinen perhetyö tuottaa myönteisiä vaikutuksia valtaosalle lastensuojelun asiakasperheistä. Se on myös kustannustehokas tapa auttaa lapsiperheitä, todetaan tuoreessa sosiaalityön tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan intensiivisen perhetyön aikana myönteisiä muutoksia tapahtui 66 prosentissa tutkituista perheistä. Kuudentoista perheen 27 lasta ei jatkanut lastensuojelun asiakkaina intensiivisen perhetyön jälkeen.

Vastaavasti 10 lasta seitsemästä perheestä sijoitettiin pysyvästi sijaishuoltoon intensiivisen perhetyön aikana tai sitä seuranneiden kahden vuoden kuluessa. Kaikkiaan 49 lasta jatkoi lastensuojelun avohuollon asiakkaina.

Kahdeksassa perheessä, joihin kuului 20 lasta, tilanne oli hyvin huolestuttava intensiivisen perhetyön jälkeen. Kriittisiä tekijöitä vaikealle perhetilanteelle tai sen huonontumiselle olivat vanhempien pieni tai olematon sitoutuminen perhetyöhön sekä mielenterveyden ja riippuvuuden ongelmat.

Ongelmien kasautuminen aiheuttaa haasteita vanhemmille

Lapsista huolehtiminen on erityisen vaativaa vanhemmille, joille kasaantuu useita ongelmia kuten taloudellisia vaikeuksia, vanhemmuuden taitojen ja tuen puutetta, fyysisiä ja mielenterveydellisiä ongelmia sekä riippuvuuksia.

Ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, perheiden tuesta ja varhaisesta puuttumisesta huolimatta huostaanotettujen lasten määrä on kasvanut Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana. Sen vuoksi on ratkaisevaa vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin silloin, kun perhe kamppailee selviytymisestään ja lapsille harkitaan sijaishuoltoa. Tämä kriittinen vaihe on haaste lastensuojelun palveluille.

Tutkimus osoittaa intensiivisen perhetyön tarpeellisuuden varsinkin niille perheille, jotka eivät täytä lapsen huostaanoton ja sijaishoidon kriteereitä mutta herättävät kuitenkin merkitsevästi huolta lapsen hyvinvoinnista.

Perhetyöntekijöiden mukaan intensiivisen perhetyön vaikuttavuuteen liittyvät keskeisesti riittävä aika, luottamuksen rakentaminen ja sitoutuminen, käytännön apu arjessa sekä vuorovaikutuksen tukeminen ja lapsen edun varmistaminen.

Intensiivinen perhetyö on lisäksi kustannustehokas tapa auttaa perheitä, sillä lapsen sijaishuollosta koituu vuodessa suurin piirtein saman verran kustannuksia kuin kahden perhetyöntekijän palkkauksesta, ja perhetyöntekijöistä on apua useammalle perheelle samaan aikaan.

Tutkimuksen kohteena olivat yhden sosiaalitoimiston lastensuojeluasiakirjat 35 perheestä. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin 20 perhetyöntekijää ja perhetyön johtajaa viidestä suomalaisesta kunnasta.

Tutkimuksen toteuttivat Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön emeritaprofessori, PsT Pirjo Pölkki ja professori, YTT Riitta Vornanen sekä Aallokkokodin johtaja, YTM Riina Colliander. Heidän tutkimusartikkelinsa on ilmestynyt European Journal of Social Work -julkaisussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.