Lastentarhanopettajat varhaiskasvatuskeskustelusta: "Kodin ja päiväkodin vastakkainasettelusta jauhaminen lopetettava"

Suomessa on käyty koko alkuvuosi vilkasta keskustelua perhevapaajärjestelmän uudistamisesta ja varhaiskasvatuksen laajentamisesta, kun puolueet ja järjestöt ovat esitelleet omia mallejaan. Asia on nousemassa myös kuntavaalien yhdeksi teemaksi.

Lastentarhanopettajaliitossa ollaan tyytyväisiä siihen, että keskustelu perhevapaiden uudistamisesta ja varhaiskasvatuksesta on avattu. Liitossa pidetään hyvänä, että uudistuksen pohjaksi on olemassa erilaisia malleja.

– Ainoa negatiivinen ilmiö on se, että keskustelu on pumpsahtanut siihen, että kotihoito ja varhaiskasvatus on asetettu vastakkain, sanoo Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen.

Hän korostaa, ettei kotihoito ja varhaiskasvatus eivät ole missään tapauksessa vastakkaisia asioita toisilleen. Julkinen varhaiskasvatus ei sulje kodin arvoa pois.

– Siitä ei kannattaisi enää jauhaa. Me toivomme, että tämä keskustelu lakkaisi ja lähdettäisiin katsomaan asiat asioina.

Pakanen pitää hyvänä, että kotihoidontuki on vaihtoehtona esimerkiksi kahteen ikävuoteen saakka, jonka jälkeen lapset siirtyvät julkisen varhaiskasvatuksen piiriin.

Varhaiskasvatus vaikuttaa

Julkisuudessa keskustelua käyvät asiantuntijat, lasten vanhemmat sekä poliitikot ovat vedonneet tutkimuksiin, jotka ovat pönkittäneet heidän omia näkemyksiään. Pakanen pitää hyvänä, että Suomestakin löytyy jo pitkittäistutkimusta varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta. Tähän saakka tarjolla on ollut pelkästään kansainvälistä tutkimustietoa.

Pakanen viittaa sosiologian professorin Jani Erolan tutkimukseen, joka selvitti päivähoidon vaikutuksia vuosina 1989–1990 syntyneiden lasten myöhempään kouluttautumiseen. Sen mukaan alle kolmevuotiaina päivähoidon aloittaneet lapset kouluttautuvat aikuisena pidemmälle kuin kauemmin kotihoidossa olleet ikätoverinsa.

– Me näemme, että varhaiskasvatuksella on vaikuttavuutta lasten koko elinikäiseen oppimiseen ja se on se pohja, mistä kaikki lähtee, Pakanen sanoo.

Suuret ja meluisat ryhmät

Keskustelussa on kritisoitu päiväkotien liian suuria ja meluisia ryhmiä sekä sitä, että harvalla kaksivuotiaalla on valmiuksia puolustaa itseään ja reviiriään ryhmässä.

– Emme voi kiistää, etteivätkö erityisesti 1–2-vuotiaiden ryhmät olisi liian isoja, Pakanen sanoo.

Hän jatkaa, että isommat lapset kestävät paremmin vuorovaikutustilanteita. Siksi on tärkeää rakentaa hyvä ilmapiiri ja henkilöstöllä on oltava aikaa, jotta lapsi tuntee itsensä hyväksytyksi. Tämä tarkoittaa riittävien resurssien turvaamista.

Lisää opettajia ja uusia tiloja

Varhaiskasvatuksen laajentaminen ja perhevapaauudistus vaativat paljon lisäresursseja, kun varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrä kasvaa jopa 100 000:lla. Määrä riippuu siitä, miten uudistus toteutettaisiin.

– Tulemme tarvitsemaan lisää lastentarhanopettajia, sillä vain korkeatasoisella varhaiskasvatuksella on vaikuttavuutta. Aloituspaikkojen määrä olisi nostettava nykyisestä 600:sta 800:aan. Ongelmana on lisäksi se, että osa opettajista vaihtaa alaa, koska palkat ovat pienet.

– Lisäksi tarvitsemme uusia ja puhtaita tiloja, mikä vaatii kunnilta satsauksia. Pakanen sanoo.

Hän huomauttaa, että mahdolliset uudistukset tarvitsevat 3-10 vuoden siirtymäajan, sillä sekä lastentarhanopettajien määrän lisääminen että uusien tilojen rakentaminen ei tapahdu hetkessä.