Laulaja pääsi kotiportille

Myrskyn jälkeen on poutasää,

vihdoin oon sen saanut ymmärtää.

Nyt sen nään, ei voi yksikään

päättää päivistään, ne määrätään.

Kymmenen vuotta sitten Kari Tapio istahti hetkeksi miettimään elämäänsä ja kirjoitti sanat lauluun, josta tuli yksi hänen ikimuistoisimmistaan. Se joku, joka määrää, määräsi niin, että laulajan yli neljäkymmentä vuotta jatkunut keikkaputki päättyi hänen kotipihalleen, kun sydän pysähtyi.

Kuolema ei ole kaunis, ja omaisten suru on syvä. Jollain lailla tuntuu kuitenkin siltä, että Kari Tapion loppu oli sellainen kuin sen pitikin olla. Oltiin kotona taas, ei tarvinnut lähteä enää mihinkään.

65 vuoden iässä kuolleessa Kari Tapiossa oli miestä moneksi, mutta ennen kaikkea hän oli työn sankari. Pari sataa konserttia ja pienempää keikkaa vuodessa milloin missäkin päin Suomea ja siihen päälle levytykset niihin liittyvine valmisteluineen.

Jos laulaja osasi ottaa tässä elämässä myös huvinsa, niin toki hän sitten raatoi estradilla senkin edestä. Vuonna 1983 levytetty Olen suomalainen oli Tapion ensimmäisiä läpimurtokappaleita, joka jäi myös pysyvästi hänen ohjelmistoonsa. Kari Tapio jos kuka oli suomalainen, suomalainen mies.

Nyt jälkikäteen ajateltuna Kari Tapio jatkoi laulajana ja suomalaisten miesten ja miksei naistenkin tuntojen tulkkina siitä, mihin toinen Tapio - Tapio Rautavaara - oli vuonna 1979 lopettanut. Kari Tapiostakin olisi voinut tulla toisella tuurilla nimikaimansa tavoin juhlittu urheilusankari, olihan hän yksi ikäluokkansa lahjakkaimmista mäkihyppääjistä. Se nyt kuitenkin jäi, kun työ ja musiikki tempaisivat mukaansa.

Äänellisesti ja esiintymiseltään kaksi Tapiota ovat kuin veljekset: vähän karheita, turhia tunteilemattomia mutta rehellisiä tavallisten ihmisten tuntojen tulkkeja.

Molemmat repsahtivat joskus, mutta molemmille ihmiset antoivat aina anteeksi. Tapio Rautavaarakin oli kuollessaan vasta 64-vuotias, Kari Tapio jaksoi vuotta enemmän.

Suomalaisten suurena viihdyttäjänä Kari Tapio oli samaa vuosikertaa kuin Vesa-Matti Loiri tai Katri-Helena. Kaikki kolme ovat eläneet elämäänsä täysillä ja antaneet kansalle parastaan ilta illan perään.

Konserttilavoilta, televisioruudusta ja lehtikuvista nähdään, miten elämä on koetellut miesartisteja kovemmin kuin naisia. Kari Tapion sydän ei pysähtynyt yllättäen, vaan varoitti kunnostaan jo viidenkymmenen vuoden iässä. Loirin, kerrallisen mestarinyrkkeilijän, terveysvaivoista on tullut koko kansan yhteisen valittelun aihe. Katri-Helena, Tohmajärven tyttö, jatkaa sen sijaan kuin silloin ennen - sirkeänä, pirteänä ja hame rypistymättömänä.

Laulajana Kari Tapio nousi kansakunnan ykköskastiin 1980-luvulla. Jälkikäteen hän on itsekin kiitellyt, että läpimurto jäi jo hieman varttuneemmalle iälle. Missä hän olisi ollut viime vuodet, jos hän olisi päässyt maistamaan menestyksen makeasta maljasta heti parikymppisenä kuten häntä Juice Leskinen tai Kirka? Ilmeisesti siellä, missä nämä häntä viisi vuotta nuoremmat estradien juhlitut sankarit.

Mitä laulaja ajattelee, kun hän lähtee laulamaan iloa ihmisille? Sitä sopii pohtia taas kerran. Haluaako hän katsoa rajansa taiteilijana vai haluaako hän itselleen mahdollisimman pitkän ja täyteläisen elämän?

Väistämättä kumpuavat mielen pohjalta ylös kaikkein suurimpien kohtalot. Aikalaiset ja jälkipolvet ovat surkutelleet kesken matkaansa sortuneitten Olavi Virran ja Laila Kinnusen kohtaloa. Kumpikaan heistä ei sanonut kuitenkaan katuneensa, että he tekivät elämälleen sitä, mitä tekivät.

Elämä on valintoja, ja Kari Tapiolla jos kenellä olisi ollut varaa höllätä. Jo vuosia hänen tulonsa ovat olleet miljoonaluokkaa ja tukku ikivihreitä iskelmiä olisi taannut taloudellisen turvan hamaan tulevaisuuteen.

Sydämen sisäinen palo ajoi taiteilijan jatkuvasti tien päälle, vaikka sydämen kuoret eivät olisi sitä enää kestäneet.

Me käymme vastamäkeen sielu surren,

mutt siitä nousemme hammasta purren.

Me mutkan jälkeen käymme mutkaan,

nähdäksemme, ettei kannattanutkaan.

Näin lauloi Kari Tapio Olen suomalainen -tulkinnassaan 27 vuotta sitten Raul Reimanin sanoin.

Mutta ehkä se kannatti sittenkin. Mies meni, laulut jäivät - jälleen kerran.

Monet ovat sanoneet amerikkalaiseen esikuvaan viitaten, että Kari Tapio oli Suomen Johny Cash. Se on joutavaa puhetta. Kari Tapio oli Kari Tapio, aito, ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen lahjakas suomalaisten tuntojen tulkki - yksi heistä, joka lauloi meidän sanoillamme, mutta meitä muita paremmin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Ystäväjoukko hyvästeli Kari Tapion

Kerro muistosi Kari Tapiosta

Tänä iltana Kari Tapio