Laulunopettaja Teija Korhonen: Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa äänensä koulimista

Vaikka kuopiolainen Teija Korhonen, 30, ei ole toiminut laulunopettajana vielä kymmentäkään vuotta, maine kiirii kauas.

Samaan aikaan räväkäksi ja hienotunteiseksi ammattilaiseksi kehuttu kolmekymppinen saa kiitosta myös lauluryhmien vetäjänä ja säestäjänä. Oppilaitten ikähaitari yltää 11-vuotiaista ikääntyviin. Konservatorion lisäksi Korhonen opettaa Lauluklubi Maestrassa.

– Koskaan ei ole myöhäistä koulia ääntään. Kannattaa aloittaa vaikka pienellä riskillä ja lähteä esimerkiksi kuoroon, sillä takuuvarmasti kokemus antaa paljon uutta, Korhonen sanoo.

Muusikko ja musiikkipedagogi kertoo varttuneensa Rautavaaralla tavallisessa perheessä, jossa ilmaistiin tunteita puhumisen sijaan laulamalla.

– Joka tilanteeseen löytyi sopiva kappale tunteen tulkiksi, mikä oli ihanaa. Minusta laulamisen perimmäinen syy on juuri tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen.

Tyttären musiikkiharrastusta tuettiin systemaattisesti, vaikka vanhemmilla ei ollut alan oppia.

Suku- ja kyläjuhlissa laulanut suunnisti pian esimerkiksi Tenavatähti-kilpailuun ja hankkiutui jo pienenä musiikkiproduktioihin, kuten Iisalmen Sound of Musiciin .

– Yläkoulussa ilmoitin halustani Kuopion musiikkilukioon. Siellä pääsinkin kaltaisteni seuraan, enkä enää ollut se kylän outo lintu.

Tie vei lukion jälkeen konservatorioon, josta vuonna 2008 tuli myös työnantaja.

Korhonen ihmettelee, miksei itäsuomalainen kasvukeskus räväkämmin mainosta olevansa musiikin kaikkien koulutusasteiden kaupunki.

– Harva paikkakuntalainenkaan tietää, että Kuopiossa on Suomen suurin musiikkioppilaitos.

– Ei myöskään tarpeeksi teroiteta potentiaalisille Kuopioon muuttajille, että täällä lapsi voi aloittaa muskarissa, harrastaa sitten taiteen perusopetuksessa ja edetä vaikka toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa muusikoksi. Voi myös opiskella alaa ammattikorkeakoulussa tai korkeimmalla koulutusasteella Sibelius-Akatemiassa. Myös paikalliset musiikkitapahtumat kestävät arvostelun, Teija Korhonen vakuuttaa.

Yhteislaulun ja kuorojen suosio on kasvanut sen jälkeen, kun esimerkiksi tutkija Markku T. Hyyppä alkoi pitää ääntä laulamisen terveysvaikutuksista.

Etenkin kuorolaulu antaa sosiaalista pääomaa ja lisää virkeitä elinvuosia.

– Ehkä myös Talent- , Idols- ja Voice of Finland-kisojen kautta suomalaiset ovat yhä enemmän innostuneet hakemaan musisoinnista virtaa arkeensa.

Teija Korhonen kuvailee, että oma ääni on aina mukana oleva ilmainen instrumentti. Sen huoltaminen on kuitenkin systemaattista ja tietoa vaativaa työtä siinä, missä muukin harjoittelu.

– Viimeistään opettajana oppii silti sietämään keskeneräisyyttä. Ei omakaan ääni ole koskaan valmis.

Myös syrjäytymisen ehkäisyssä Korhonen käyttäisi laulamista ja muutakin musisointia.

– Olen käynyt opastamassa tähän muun muassa pakolaistaustaisia opiskelijoita ja erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Sote-puolen yhteistyö antaa uutta näkökulmaa.

Puijonlaaksossa asuva muusikko arvostaa myös musiikittomia ja muutenkin rauhoitettuja hetkiä.

– Välillä on päästävä kokonaan erilaiseen äänimaisemaan, sillä hiljaisuus järjestää ajatukset kiireen keskellä. Silloin asetun kotiini, jossa radiokin on kiinni tai hankkiudun luonnon äänten keskelle lapsuuden kotimaisemaan, Teija Korhonen kertoo.

Korhosen haastattelu on osa Savon Sanomissa alkanutta Osaajat-juttusarjaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Pirkko Kuukkanen on omistautunut omaishoitajien asialle: "On oltava paikka purkaa iloja ja suruja"