Rakennusyhtiö ja ammattikorkeakoulu salaavat kiinteistökaupan hinnan - professori näkee huolestuttavia piirteitä

Lujatalo Oy:n ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän merkittävä kiinteistökauppa Kuopion entisen terveydenhuolto-oppilaitoksen kiinteistöistä on viimein toteutumassa, mutta sammutetuin lyhdyin. Tietoja kauppakirjasta ja -hinnasta ei anneta julkisuuteen.

– Meidän ja Lujatalon juristit ovat arvioineet, ettei hinta ole julkinen ainakaan tässä vaiheessa, sanoo Savonian rehtori, toimitusjohtaja Mervi Vidgrén.

Kauppaa varten koolle kutsuttu yhtymähallitus hyväksyi tiistaina kauppasopimuksen ja esittää ensi viikolla kokoontuvalle yhtymävaltuustolle kaupan sinetöintiä.

Kaupassa siirtyy Sairaalakadun kiinteistöjä rakennusyhtiölle noin 18 000 neliötä maapohjineen. Viidestä kiinteistöstä neljä on suojeltuja. Viides on purettavaksi tuleva sairaanhoito-oppilaitos kaupunginteatterin edustalla.

Savonia perustelee kauppahinnan salaamista lailla viranomaisten toiminnan julkisuudesta; kuudennen pykälän kolmas kohta.

– Hinta voi olla salassa pidettävä tieto, jos kyse on tarjouskilpailusta, mutta tässä tapauksessahan siitä ei näytä olevan kyse, joten kolmas kohta ei päde perusteluksi, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.

Sen sijaan Mäenpää muistuttaa, että päätökseen liittyvät tausta-asiakirjat tulevat lain mukaan julkisiksi vasta, kun päätökset on tehty.

– On siis kuntayhtymän harkinnassa, antaako se tiedon kauppasummasta. Julkisuuslaki edellyttää, että harkintavaltaa käytetään julkisuusmyönteisesti, mikä on erityisen perusteltua kun on kyse isosta julkisten verovarojen käytöstä.

Mäenpäästä Savonian menettely ei ole siis lainvastainen.

– Mutta se on julkisuuslain tavoitteiden vastaista ja siten salailevaa hallintokulttuuria.

Erityislaki ammattikorkeakouluista edellyttää, että yhtiöitetyssäkin toiminnassa noudatetaan julkisuuslakia.

– Se on yksi niistä poikkeuksellisista sännöksistä, jossa kunnan omistaman osakeyhtiön on noudatettava julkisuuslakia, vaikka se ei yleensä osakeyhtiöitä koske.

Eli vuoden 2015 alusta yhtiöitetyn Savoniankin on toimittava julkisuuden suhteen samalla tavalla kuin jos toiminta olisi kuntayhtymävetoista.

– Lähtökohta on, että kaikki ammattikorkeakoulun asiakirjat ovat julkisia. Eli yhtiön hallituksen kokousten esityslistatkin olisi hyvä laittaa näkyviin etukäteen, sanoo Mäenpää.

Viime aikoina on keskusteltu muun muassa sote-uudistukseen liittyen, että julkisuuslakia pitäisi laajentaa kuntayhtiöihin.

– Vielä keskustelu ei ole johtanut mihinkään.

Mäenpäästä julkisen toiminnan yhtiöittäminen laajasti on huolestuttava ilmiö.

– Toiminnan sisältöhän siinä ei olennaisesti muutu, joten on outoa että julkisuus kaventuu voimakkaasti.

Mäenpää huomauttaa, että Suomi on poikkeus Pohjoismaissa.

– Muualla valtion ja kuntien omistamat yhtiöt ovat julkisuuslain piirissä.

Savonian Vidgrén arvioi, että vaikka Lujatalon kauppahinta ei ole julkinen vielä, se voi tulla julkiseksi myöhemmin.

– Kunhan kauppakirja allekirjoitetaan syyskuun lopussa. Todennäköisesti tiedotamme silloin asiasta.

Julkinen keskustelu kauppahinnasta on sen jälkeen merkityksetöntä, mutta Vidgrén onkin lähinnä helpottunut, että kaupat viimein syntyvät kolmen vuoden prosessin jälkeen.

– On ollut valtava huoli siitä, miten historiallinen kiinteistökokonaisuus Sairaalakadulla säilyy. Nyt sitä päästään oikeasti jalostamaan asumistuotantoon.

Kun Lujatalon maksama kauppahinta viimein kilahtaa Savonian kassaan, on sille selvä osoite Savilahden uudessa yhteiskampuksessa, jota parhaillaan suunnitellaan.