Mökkeilijät kannattavat kaksoiskuntalaisuutta - kannatus suurinta paljon mökkeilevillä

Ulkopaikkakuntalaisista kesämökkien omistajista 39 prosenttia kannattaa ja 24 prosenttia vastustaa kaksoiskuntalaisuutta. 36 prosenttia ei ota kantaa asiaan. Jos huomioidaan vain kantansa ilmoittaneet, kaksoiskuntalaisuutta kannattavien osuus on 62 prosenttia ja vastustavien 38 prosenttia.

Kannatus kaksoiskuntalaisuuteen on suurinta paljon mökkiä käyttävillä.

Ulkokuntalaisten mökkiläisten kanta kaksoiskuntalaisuuteen selvitettiin Saaristoasiain neuvottelukunnan viime vuonna julkaistussa mökkibarometrissa.

Kyselyssä kaksoiskuntalaisuudella tarkoitettiin sitä, että ulkokuntalaisilla mökkiläisillä olisi mökkikunnassa samat palvelujen saantioikeudet kuin vakinaisilla asukkailla. Mökkiläisillä olisi myös samat ääni- ja vaalikelpoisuudet kuin vakinaisilla asukkailla. Osa mökkiläisten maksamista kuntaveroista menisi mökkikuntaan.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) käynnistää selvityksen kaksoiskuntalaisuudesta tämän kevään aikana. Selvitystyö tehdään osana hallituksen tulevaisuuden kunta -reformia. Selvitystyön yksityiskohdat ovat vielä auki.

Mökeistä 2/3 ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa

Mökkibarometrin mukaan Suomen noin 600 000 vapaa-ajan asunnosta kaksi kolmasosaa on ulkopaikkakuntalaisten omistamia. Jos noin 400 000 vapaa-ajan asunnolla on kullakin kaksi omistajaa, esimerkiksi puolisot, kaksoiskuntalaisuus voisi koskea jopa 800 000 suomalaista.

Jos kaksoiskuntalaisuuteen liitetään pendelöinti eli työssäkäynti asuinkunnan ulkopuolella, mukaan tulee Tilastokeskuksen vuoden 2014 tilaston mukaan noin 750 000 asuinkuntansa ulkopuolella työskentelevää ihmistä.

Osa ulkopaikkakunnalla mökkeilevistä ja kotipaikkakunnan ulkopuolella työskentelevistä on samoja henkilöitä. Osa ihmisistä vaikuttaa aktiivisesti kolmella paikkakunnalla: asuu vakituisesti yhdellä, työskentelee toisella ja mökkeilee kolmannessa.

Etelän kaupungit menettäisivät

Kaksoiskuntalaisuudessa hankalin ratkaistava asia on verotus ja sen jakautuminen kuntien kesken. Uudenmaan suuret kaupungit todennäköisesti menettäisivät verotuloja mökkikunnille. Uusmaalaisten mökkeilijöiden matkat ovat mökkibarometrin mukaan selvästi pidempiä kuin muualla Suomessa asuvilla eli suuntautuvat todennäköisimmin asuinkunnan ulkopuolelle. Noin puolet kaikista mökkimatkoista on enintään 37 kilometriä, mutta uusmaalaisilla puolet kaikista mökkimatkoista on vähintään 133 kilometriä.

Kaksoiskuntalaisuudessa hyötyjiä verotuksellisesti olisivat suuret mökkikunnat Mikkeli, Kuopio, Parainen, Lohja ja Savonlinna. Vuonna 2014 Suomessa oli 62 kuntaa, joissa oli enemmän mökkejä kuin vakituisesti asuttuja asuntoja.

Jos kaksoiskuntalaisuus koskisi myös pendelöijiä, kaupunkiseudut saisivat siivun pendelöijien kuntaveroista ja monet kehyskunnista häviäisivät.

Mökillä ollaan vajaat kolme kuukautta vuodessa

Kaksoiskuntalaisuudessa verotus kuntien kesken voisi määräytyä asuinpaikkakunnalla ja mökillä oleskellun ajan mukaan. Mökkibarometrin mukaan mökki oli omassa tai jonkun muun henkilön käytössä 79 vuorokautta eli vajaat kolme kuukautta vuodessa. Talviasuttavilla mökeillä käyttöaste nousi 109 vuorokauteen vuodessa.

Mökeistä ympärivuotiseen asumiseen sopii kolmannes. Nettiyhteys oli kyselyn aikaan vuoden 2015 lopussa kolmanneksella mökeistä. Barometrin mukaan joka kymmenennellä kesämökillä tehtiin etätöitä keskimäärin 12 työpäivää vuodessa. Yli 100 000 mökiltä käytiin töissä keskimäärin 27 päivänä vuodessa.

Mökkibarometri seuraa mökkeilyn kehittymistä

Saaristoasiain neuvottelukunta on teettänyt kolme mökkibarometria, vuosina 2003, 2008 ja 2016.

Barometrilla seurataan mökkeilyn kehittymistä. Se koostuu mökkiläiskyselystä sekä uusimmasta aiheeseen liittyvän tilasto- ja tutkimustiedon analyysistä.

Vuoden 2016 barometrin mökkiläiskysely tehtiin 5000:lle vapaa-ajan asunnon omistajalle loka–joulukuussa 2015. Vastausaktiivisuus oli 50 prosenttia.

Barometrin mukaan mökkiläiset käyttävät kunnallisista palveluista eniten jätehuoltoa. Tyytymättömyyttä on eniten julkiseen liikenteeseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.