Maakuntien linja-autoreitit kärsivät kaukoliikenteen kilpailusta

Neljä vuotta sitten Kuopio–Helsinki-bussimatka maksoi yli 60 euroa. Nyt saman lipun saa usealta yhtiöltä jopa 5 eurolla. Myös linja-autosta ostettavan peruslipun hinta on puolittunut.

Kilpailun tuoma hintojen romahtaminen on kasvattanut kaukoliikenteen matkustajamääriä, kuten valtiovalta ennen kilpailun vapauttamista toivoi. Aiemmin kaukoliikenteen paikoista vain viidennes oli täynnä. Esimerkiksi Onnibusin toimitusjohtajan Pekka Mötön mukaan yhtiön autojen täyttöaste on nyt 50 prosenttia.

Myös ison uudistuksen läpikäyneen Savonlinjan liiketoimintajohtaja Kai Honkanen sanoo yhtiön matkustajamäärien kasvaneen "hyvin huomattavasti".

Savonlinja on brändännyt itsensä uudestaan viimeisen vuoden aikana. Yhtiö on monen perinteisen bussifirman tavoin lähtenyt mukaan hintakilpailuun. Halpayhtiöksi mielletty Onnibus jää yhä useammin hinnoissa vanhojen yhtiöiden jälkeen.

Honkasen mukaan paluuta entiseen hintatasoon ei ole.

– Kampanjat lisääntyvät. Nyt on asiakkaan aikakausi.

Samaa mieltä on myös Möttö.

– Suomessa ei ole nähty tällaisia matkustajamääriä sitten 1970-luvun.

Bussiliikenteen halpeneminen näkyy jo suomalaisten suosimassa yksityisautoilussa.

– Linja-autojen hinnat ovat täysin kilpailukykyiset yksityisautoilun kanssa, sanoo tarkastaja Harri Uusnäkki liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Matkustajamäärän kasvu ei korvaa menetettyjä lipputuloja

Kuopiosta liikennöivät Savonlinjan ja Onnibusin lisäksi muun muassa Pohjolan Liikenne ja Kuopion Liikenne. Myös niiden hinnat ovat ropisseet alas.

Vaikka matkustajamäärät ovat kasvussa, perinteisten yhtiöiden mukaan se ei riitä tukkimaan lovea, jonka hintojen lasku on aiheuttanut.

– Varsinkin netissä myytävien lippujen hinnat vaikuttavat olevan paikoin alempia kuin liikennöinnistä syntyvät kustannukset, toteaa Kuopion Liikenteen toimitusjohtaja Riku Sand.

Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko sanoo hintatason uponneen liian alas. Hänen mukaansa alelippuja voidaan myydä myös tulevaisuudessa, mutta keskihinnan on noustava.

– On vaikea nähdä, että tällä tasolla mennään pitkälle tulevaisuuteen.

Alanko uskoo, että parissa vuodessa hintataso alkaa karsia kaukoliikenneyhtiöitä. Samaa uumoillaan myös liikenne- ja viestintäministeriössä.

– Tietynlaista pudotuspeliä tulee olemaan, sanoo Uusnäkki.

Tampereen teknillisen yliopiston apulaisprofessorin Heikki Liimataisen mukaan oikea kaukoliikenteen hintataso alkaa hiljalleen muotoutua. Näin alhaalle tuskin jäädään.

–Taso on selvästi noussut Onnibusillakin, eikä euron tai kahden matkoja paljoa ole.

Onnibusin Mötön mukaan vain pieni hintanousu on mahdollista. Asiakkaat karkaavat, jos vanhalle tasolle palataan.

Asiakas pääsee yhä halvemmalla

Kiristynyt kilpailu näkyy myös asiakkaille. Keskiviikkona Outokummusta Jyväskylään matkustanut Janne Kekäläinen valitsi Savonlinjan kyydin.

– Kilpailu on lisääntynyt Onnibusin ansiosta. Aiemmin lippu Outokumpuun maksoi 20 euroa.

Jyväskylän lähellä asuvat Terhi ja Aili Sinikorpi sanovat jättävänsä auton yhä useammin kotiin, kun käyvät Kuopiossa.

He ihmettelevät, miksi matkustajia on joskus niin vähän, vaikka eurollakin pääsee. Nytkin autossa on vain viisi matkustajaa.

– Yhtiöiden on brändättävä itseään vielä paremmin, sanoo tällä kertaa lipustaan 10 euroa maksanut Terhi Sinikorpi.

Maakuntareitit harvenevat pääreittien kilpailun takia

Samalla kun yhtiöt kilpailevat kiihkeämmin kaukoliikenteen pääreiteillä, joutuvat ne lopettamaan maakuntien huonosti tuottavia linjoja.

Savonlinjan Honkasen mukaan maakuntien vuoroliikennettä joudutaan karsimaan yhä herkemmin.

– Ennen huonompiakin vuoroja pystyttiin pitämään, koska niitä voitiin ajaa hyvien tuloilla.

Honkasen mukaan myös kaukoliikenteen reittien varrella sijaitsevat pienet paikkakunnat joutuvat kärsimään. Niiden ohi pyyhkäistään yhä useammin, jotta matka-aika lyhenee.

Hiljaisia reittejä ovat karsineet myös Kuopion Liikenne ja Pohjolan Liikenne. Pohjolan Liikenteen Alangon mukaan yhtiö on kiihdyttänyt reittien karsimista viime vuosina.

– On tapahtunut dramaattinen muutos siinä, kuinka paljon maaseutuliikennettä ajetaan ilman, että sitä yhteiskunta ostaa, sanoo Alanko.

Tampereen teknillisen yliopiston apulaisprofessori Liimataisen mukaan on valtion ja ely-keskusten käsissä, minkä verran maaseudun liikennettä halutaan tukea. Markkinalogiikalla toimivien yhtiöiden kannalta se ei ole enää kannattavaa.

– Määrärahoja, joilla liikennettä ostetaan, on koko ajan vähennetty. Se on valitettava kehitys, toteaa Liimatainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.