Tiesitkö? Sauli Niinistö ei voi kerätä kannattajakorttejaan sähköisesti

Presidentti Sauli Niinistön kannattajakorttien keruu alkaa virallisesti sunnuntaina Hakaniemen maalaismarkkinoilla Helsingissä. Innokkaimmat kannattajat ennättivät ainakin Twitterin mukaan allekirjoittaa kortin jo heti maanantaina. Presidentin vaalikampanjasivut avattiin tiistaina.

Niinistö haluaa mitata kannatuksensa valitsijayhdistyksen kautta ja se näyttää onnistuvan nopeasti. Jo heti maanantaina mukaan ilmoittautui Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. SDP:n vaikuttaja Lasse Lehtinen kertoi tiistaina Ilta-Sanomille asettuvansa Niinistön taakse.

Sdp ei ole vielä asettanut omaa presidenttiehdokasta. Ykkösehdokkaana pidetty Eero Heinäluoma aikoo kertoa ratkaisustaan viikon sisällä.

– Ilman muuta tuen Eeroa, mikäli hän ehdokkaaksi asettuu. Mutta jos hän ei asetu, olen edelleen sitä mieltä, että SDP:n pitäisi asettua Sauli Niinistön taakse, SDP:n konkaripoliitikko Kimmo Kiljunen sanoo.

Kiljunen ehdotti blogissaan jo helmikuussa, että demarien ehdokas voisi olla kokoomustaustainen Sauli Niinistö. Kiljusen mukaan on turha etsiä ehdokasta väen vängällä, jos hyvä on jo olemassa.

Kaksi kansanliikettä, yhdet vaalit?

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto onnistui viime presidentinvaaleissa luomaan puolueiden rajat ylittävän kansanliikkeen, vaikka lopulta toiseksi Sauli Niinistölle jäikin.

Kampanjapäällikkö Riikka Kämppi sanoo, ettei kampanjointia ole syytä muuttaa Sauli Niinistön kansanliikkeen vuoksi.

– Näissäkin vaaleissa Haaviston taakse rakennetaan isoa kansanliikettä. Nyt jo 2 000 henkilöä on ilmoittautunut vapaaehtoiseksi. Kampanja lähtee kohta kunnolla käyntiin.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä epäilee, ettei kahta yhtä suurta kansanliikettä mahdu samoihin presidentinvaaleihin.

– Niinistöllä on niin iso kansanmandaatti, että jo lähtöasetelma tekee asian hankalaksi muiden kannalta. Kampanjan avaus oli kyllä taitavasti rakennettu.

Jokisipilä ei usko, että viime vaalien kaltainen Haavisto-ilmiö toistuisi.

– Ainakaan tässä vaiheessa ei näytä siltä.

Kämppi on samaa mieltä:

– On vielä ennenaikaista sanoa mitään.

Vain paperimuotoinen kortti käy

Presidentti Niinistö pyrkii jatkokaudelle valitsijayhdistyksen kautta. Ehdokkuuteen vaaditaan 20 000 kannattajakorttia. Kannattajakortit pitää kerätä perinteisesti paperimuodossa eikä sähköinen kerääminen ole mahdollista.

– Se on vanhaa lainsäädäntöä. Kansalaisaloitteethan voidaan esimerkiksi nykyisin allekirjoittaa pankkitunnusten avulla, mutta tässä asiassa se ei käy, valitsijayhdistyksen asiamies Heikki A. Ollila sanoo.

Ollilan mukaan kannattajakortin allekirjoittaminen aiotaan tehdä mahdollisimman helpoksi niin, että se onnistuu varmasti joka puolella Suomea.

Valitsijayhdistyksen kenttäorganisaatio on vielä tekeillä, mutta vetäjistä ei Ollilan mukaan tule pulaa. Valitsijayhdistys voidaan perustaa vasta sitten, kun perustamisasiakirjaan on liittää vaaditut 20 000 kannattajakorttia.

Erillinen rekisteröity yhdistys hoitaa siihen saakka käytännön töitä.

– Mukaan ilmoittautuneita on jo nyt niin paljon, että varmasti saadaan vetäjiä maakunnalliselle tasolle, todennäköisesti myös kunnalliselle ja ihan paikalliselle tasolle asti. Mitään lopullista tavoitetta ei ole asetettu, mutta kyllä allekirjoituksia varmasti yli kesän kerätään. Tavoitamme mahdollisimman paljon ihmisiä.

Niinistön taakse rakentuu kansanliike

Hakemus rekisteröidystä yhdistyksestä sääntöineen on tarkoitus jättää viranomaisille tällä viikolla. Vaaliyhdistyksen nimeksi on tulossa Suomi 2024.

Niinistön varsinainen vaalikampanja alkaa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen, mutta kampanjatiimiä kerätään vauhdilla. Kampanjapäälliköksi nimettiin tiistaina Niinistön erityisavustaja Pete Pokkinen.

Samalla avattiin kansanliikkeelle nettisivut sekä sivut Twitteriin ja Facebookiin.

Kampanjaorganisaatio alkaa aikanaan suunnitella kampanjaa, kerätä varoja kampanjointiin ja palkata lisää väkeä kampanjatiimiin, Ollila kertoo.

Sauli Niinistö nauttii gallupien mukaan valtavaa kansansuosiota, joten 20 000 kannattajan kerääminen ei ole vaikeaa. Istuvan presidentin lähteminen vaaleihin valitsijayhdistyksen kautta erillään puolueesta on Suomessa uutta, vaikka presidentti virkaan astuessaan luopuukin puolueen jäsenkirjasta.

Urho Kekkosen jälkeen istuva presidentti on valittu uudestaan kaksi kertaa. Sekä Mauno Koivisto vuonna 1988 ja Tarja Halonen vuonna 2006 olivat molemmat SDP:n presidenttiehdokkaita.

Presidentti on valittu Suomessa suorilla vaaleilla neljä kertaa. Valitsijayhdistys presidentinvaaleissa ei sinänsä ole uusia asia, mutta menestystä ehdokkailla ei yleensä ole ollut. Valitsijayhdistysten ehdokkaita oli ensimmäisissä suorissa vaaleissa vuonna 1994 neljä.

Parhaiten valitsijayhdistyksen ehdokkaana on menestynyt Kalevi Kivistö, joka sai vuonna 1988 liki 10 prosentin kannatuksen vaalin suorasta osuudesta. Silloin vaalitapana oli suoran ja välillisen vaalin yhdistelmä.

Tähän mennessä vuonna 2018 pidettäviin presidentinvaaleihin ovat ilmoittautuneet myös entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.).

Presidentinvaalin ensimmäinen kierros pidetään 28. tammikuuta, ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta.