Mansikkamaalle ennennäkemätön pilottihanke

Mansikkapellon investoinnit niin uusiin viljelytapoihin kuin lajikekokeiluihin saattavat olla tuntuvat, mutta reaaliaikaisen tiedon saaminen tähän saakka on ollut hankalaa. Esimerkiksi siitä, mikä tuotantomuoto on ollut kannattavin, minkä verran mikäkin lajike milläkin lohkolla on tuottanut ja minkä verran työtunteja on mennyt millekin palstalle, on ollut lähes mahdotonta.

Metsäpellon mansikkatilalla Suonenjoella ollaan ottamassa käyttöön sähköistä tuntiseurantaa. Samalla järjestelmässä pilotoidaan tiedonkeruumallia, joka käytettyjen työtuntien lisäksi analysoi lohkottain tehtyjä työvaiheita, saantoja ja niiden suhdetta lajikevalintaan. Vastaavaa sähköistä tiedonkeruujärjestelmää ei ole käytössä missään muualla Suomessa.

– Jälkikäteen on vasta tiedetty, jääkö jotain käteen vai ei. Nyt voidaan tulevaa kautta ajatellen arvioida, mikä oli esimerkiksi harsomansikan laittokustannus ja tuliko siitä sen enempää tuottoa kuin helppohoitoisemmasta osasta peltoa. Lisäksi saamme lajikekohtaista tietoa saannista lohkoittain ja pystymme siten arvioimaan sekä lajikkeiden ja työmenetelmien kannattavuutta, kertoo tilan isäntä Jussi Huttunen.

Sähköinen tiedonkeruujärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön tänä kesänä myös Marjaosaamiskeskuksen koetilalla Suonenjoella, jossa sitä voidaan jatkossa esitellä seudun viljelijöille. Pilotti on osa Kaista Savoon -hankkeen palvelukokeiluita, joilla pyritään vauhdittamaan sähköisten työkalujen käyttöönottoa ja sähköisen toimintaympäristön kehittymistä Pohjois-Savossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.