Masennuslääkkeitä vuosittain sadoilletuhansille, oireita jopa joka viidennelle suomalaisista

Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 7,4 prosenttia aikuisista käy läpi masennuksen vuosittain. Tämä pitää sisällään kuitenkin vain ne henkilöt, joilla masennus täyttää sairauden diagnostiset kriteerit. Lievemmistä masennusoireista kärsii jopa 10–20 prosenttia suomalaisista, kertoo Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä.

Isometsän mukaan masennuksen hoitokeinot ovat pitkälti sidoksissa sairauden vaikeusasteeseen. Vaikean ja keskivaikean masennuksen kohdalla parhaisiin tuloksiin päästään lääkehoidon ja psykoterapian yhteisvaikutuksilla. Diagnoosin kynnyksen alle jäävien osalta lääkehoidon hyödyistä ei ole näyttöä.

– Voisikin sanoa, että lääkehoidon merkitys on sitä suurempi, mitä vaikeammasta masennuksesta on kysymys, Isometsä huomauttaa.

Tampereen yliopiston professori emeritus Esa Leinonen kertoo, että yli 400 000 suomalaista saa vuosittain sairausvakuutuskorvauksia masennuslääkkeistä. Lääkkeiden käyttäjistä noin 50–70 prosenttia hoitaa niillä masennustaan. Muita syitä masennuslääkityksen käyttöön ovat ahdistuneisuus, krooninen kipu tai unihäiriöt.

Leinosen mukaan masennuslääkitys tulee usein ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun masennus alkaa selvästi vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn, arjesta selviytymiseen sekä työn ja sosiaalisten velvollisuuksien hoitamiseen.

 

Moni syö lääkkeitä vuosien ajan

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Jaana Suvisaari kertoo, että masennuslääkkeet alkavat vaikuttaa neljän viikon kuluessa aloittamisajankohdasta. Lääkehoitoa tulisi jatkaa vielä vähintään puoli vuotta sen jälkeen, kun oireet ovat jo hävinneet.

– Oireiden uusiutumisen vaara on suuri, jos hoito lopetetaan liian aikaisin.

Suvisaaren mukaan moni käyttää masennuslääkkeitä yhtäjaksoisesti vuosien ajan eikä hyvin pitkäaikaisestakaan käytöstä ole osoitettu olevan haittoja. Pitkään jatkuneen lääkehoidon taustalla on yleensä useita vaikeita masennusjaksoja, joiden uusimista pyritään ylläpitohoidolla ennaltaehkäisemään.

Leinonen kertoo, että masennus uusiutuu 50–80 prosentin todennäköisyydellä myöhemmin elämässä niillä, jotka ovat sen sairastaneet kerran. Toisen masennusjakson jälkeen tarvitaankin jo vähintään vuoden mittainen ylläpitohoito. Ylläpitohoito tarkoittaa lääkitysjaksoa, jolla varmistetaan oireiden poissa pysyminen.

Jos masennusjaksoja on takana kolme tai enemmän, tarvitaan pitkäaikaista, joskus jopa pysyvää ylläpitohoitoa.

– Joillakin alttius on niin suuri, että jo normaali tilapäinen kuormitus elämässä riittää laukaisemaan uuden masennusjakson, Leinonen sanoo.

 

Lääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta

 

Professori Isometsän mukaan masennuslääkkeisiin liittyy usein väärinkäsitys siitä, että lääkkeet olisivat riippuvuutta aiheuttavia. Masennuslääkkeet eivät kuitenkaan luo minkäänlaista keinotekoista hyvänolontunnetta, eikä niihin kehity toleranssia, eli tarvetta yhä suuremmille annostuksille.

Masennuslääkehoidon tehtävänä on vaikuttaa aivojen toimintaan tavalla, joka normalisoi masennuksen aikana vallitsevaa olotilaa.

– Kun lääkehoito lopetetaan, onkin todella tärkeää, että annostusta pienennetään pienin askelin ja pitkällä aikavälillä – etenkin jos käyttö on ollut pitkäaikaista.