Matematiikan opettaja poikien ja tyttöjen oppimiseroista: "Ei se älystä ole kiinni"

Kaksi viikkoa sitten julkistettu Pisa-tutkimus mietityttää Kuopion Minnan Canthin koulun kahdeksasluokkalaista Veera Nurmelaa.

Suomalaistyttöjen poikiin verrattuna parempaa menestymistä Nurmela selittää omien havaintojensa perusteella, että tytöt ovat motivoituneempia.

- Lisäksi tytöt ymmärtävät paremmin ahkeran harjoittelemisen merkityksen.

Nurmela loisti peruskoulun matematiikan aluekilpailussa ja pääsee Hatsalan klassillisen koulun Nerissa Shakespearen tavoin valtakunnalliseen mittelöön.

Vuoden 2015 Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaistytöt ovat kaikissa aineissa poikia parempia. Vielä viime vuosikymmenellä pojat päihittivät heidät matematiikassa ja luonnontieteissä.

Nyt sukupuolten oppimisero oli Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.

Isä käynnisti matematiikkavalmennuksen varhain, Veera Nurmela kertoo.

- Olin vasta nelivuotias. Ekaluokalle mennessä osasin peruslaskusäännöt ja kertotaulun. Olin heti innoissani matematiikasta ja sen vaatimasta loogisesta päättelystä.

 

Kotona Nurmela on koko peruskoulun ajan harrastanut matematiikkaa isänsä ohjauksella.

Hän haaveilee luonnontieteiden opiskelusta lukion jälkeen. Esimerkiksi lääkärin ura kiinnostaa.

Jo nyt Nurmela tekee matematiikan tunneilla lukiotasoisia tehtäviä.

- Minua kiehtoo, että matematiikassa on ehdottomia totuuksia, joita ei voi kyseenalaistaa ja joiden mukaan pitää toimia. Esimerkiksi taiteissa tulkinta saa vaihdella, miettii musiikkiakin harrastava Nurmela.

Hän soittaa pianoa ja kannelta.

Samalla 8A-luokalla oleva Leevi Lehto sanoo, että yläkoulu motivoi harvoja poikia.

- Me kypsytään hitaammin. Ja meitä kiinnostaa muut asiat. Niin kuin tytöt. Oma mieliaineeni on musiikki. Matematiikka on tylsää, Lehto tiivistää.

Minna Canthin koulun yhdeksäsluokkalainen Joonas Jääskeläinen arvioi, että poikien motivaatio nousisi lisäämällä tunneille kilpailuhenkeä.

- Lisäksi opiskeltavia asioita pitäisi koko ajan soveltaa arkeen. Luokat pitäisi myös jakaa oppimistyylien mukaan. Ne jotka oppivat tekemällä, olisivat omassa ryhmässään ja niin edelleen, Joonas Jääskeläinen pohdiskeli.

 

Matematiikan opettaja Sari Halonen ei yllättynyt tiedosta, että tyttöjen ja poikien oppimiserot kasvavat, vaikka yleisesti ottaen suomalaiset 15-vuotiaat ovat matematiikassa vielä OECD-maiden kärkikastia.

- Yhä selvemmin näkyy, että tytöt ovat tunnollisempia. Pojilla ote löytyy myöhemmin. Ei se älystä ole kiinni, vaan kypsymisvauhdista.

Opetuksen yksilöllistämistä Halonen harrastaa aina, kun se on suurissa opetusryhmissä mahdollista.

- Lisä- ja tukiopetus sekä kouluavustajat auttavat monia heikompia, mutta tukeen saisi olla tuntuvasti enemmän resursseja.

Minna Canthin koulun rehtori Marianne Liimatainen ei pidä Pisa-vertailua kouluelämän ykkösasiana.

- Pojat kirivät psyykkisessä ja fyysisessä kasvussaan yläkoulun jälkeen ja tavallisesti löytävät paikkansa.

- Voisi paremminkin pohtia, mihin ne tunnolliset tytöt myöhemmin joutuvat. Menestyvätkö he työelämässä niin kuin voisi olettaa vai jäävätkö he toisten jalkoihin?

Ei se älystä ole kiinni, vaan nimenomaan kypsymisvauhdista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.