Mepit ennakoivat: Edessä riepotusten vuosi

Brexit, Eurooppaan kohdistuva muuttoliike ja Euroopan sisäinen turvallisuus, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin edesottamukset ja suhde Venäjään, globaali ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne sekä Hollannin, Ranskan ja Saksan vaalit ovat poliittisia kysymyksiä, jotka puhuttavat Euroopan parlamenttia tänä vuonna.

– Euroopalla on edessä poliittisesti varsin turbulentti vuosi, huokaisee europarlamentaarikoista Henna Virkkunen (kok.).

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) arvioi brexitin hallitsevan keskustelua.

– Jos arvioitu aikataulu eroneuvottelujen alkamisesta maaliskuussa ei pidä, ollaan vaikeassa tilanteessa. Eurovaaleihin mennessä ei välttämättä tiedetä, valitaanko Isosta-Britanniasta meppejä vai ei keväällä 2019.

Anneli Jäätteenmäen (kesk.) mukaan parlamentin käytävillä puhuttavat myös Trumpin muotoutumassa olevat EU-linjaukset.

Valiokuntiensa kautta europarlamentaarikot osallistuvat tiiviisti Euroopan unionin lainsäädäntötyöhön. Kukin meppi kuuluu vähintään yhteen valiokuntaan ja on varajäsenenä yhdessä tai useammassa valiokunnissa.

Suomalaisia meppejä työllistävät ilmasto- ja ympäristökysymykset, kiertotalous sekä EU:n ensi vuoden budjetti.

– Kiertotalouden eteenpäin vieminen on iso työsarka Euroopassa, kertoo Sirpa Pietikäinen (kok.).

Ympäristövaliokunnassa käsittelyssä on kaksi Suomen kannalta tärkeää esitystä: maankäyttö- ja metsäsektoria koskeva esitys sekä jäsenmaiden osuutta säätelevä taakanjakoesitys. Useat mepit tekevät työtä Suomen metsävarat huomioivien päästövähennyssääntöjen edistämiseksi.

Digitalisaatioon liittyvät lainsäädäntöhankkeet ovat keskeistä työsarkaa mepeille. Kumpula-Natri neuvotteli parlamentin raportöörinä ministerineuvoston ja komission kanssa roaming-maksujen poistamisesta. Keväällä valmistunee parlamentin kanta telemarkkinapakettiin, jossa Kumpula-Natri on varjoesittelijänä.

Työn alla on myös tietosuojaan, nettikauppaan ja kuluttajansuojaan liittyviä direktiivejä.

Siirtolaisuuteen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyviä komission aloitteita käsitellään useissa valiokunnissa.

– Turvapaikkamenettelyasetus, Dublin-järjestelmän uudistus, EU:n turvapaikkavirasto, laittomasti EU:ssa olevien henkilöiden palautusten tehostaminen, turvallisten alkuperämaiden lista, vastaanottodirektiivin uudistus ja älykkäät rajat -hanke, luettelee Jussi Halla-aho (ps.) asialistaa.

Panama-tietovuodon jälkeen perustettiin Pana-tutkintavaliokunta, jossa Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps.) mukaan tavoitteena on saada kansainväliseen veronkiertoon osallistuneet, lähinnä suuryritykset, takaisin veronmaksajiksi.

Työvoiman vapaaseen liikkumiseen liittyvä direktiivi on loppusuoralla. Liisa Jaakonsaaren (sd.) mukaan pyrkimyksenä on estää kaksien työmarkkinoiden syntyminen ja työvoiman halpamyynti.

Merja Kyllönen (vas.) muistuttaa, että ihan perusasiat työllistävät myös: esimerkiksi rauhantyön palauttaminen EU:n agendalle.

Fakta: Parlamentin valiokunnat

Jussi Halla-aho: kansalaisvapaudet ja oikeus- ja sisäasiat.

Heidi Hautala: kehitysyhteistyö, kansainvälinen kauppa.

Liisa Jaakonsaari: sisämarkkinat ja kuluttajansuoja.

Anneli Jäätteenmäki, Nils Torvalds: ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuus.

Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen: teollisuus, tutkimus ja energia.

Merja Kyllönen: liikenne ja matkailu.

Sirpa Pietikäinen ja Pirkko Ruohonen-Lerner: talous- ja raha-asiat.

Petri Sarvamaa: budjettivaliokunta, talousarvion valvontavaliokunta.

Hannu Takkula: kansainvälinen kauppa.

Paavo Väyrynen: kehitysyhteistyö.