Mielenterveysongelmia seulottava esiin ajoissa

Mielenterveysongelmia pitäisi seuloa aktiivisesti esiin jo varhain samalla tavalla kuin muitakin sairauksia. Tutkimusten mukaan esimerkiksi vakavia käytöshäiriöitä voidaan hyvin ennustaa yksinkertaisella seulontamenetelmällä vaikka kouluterveydenhuollossa. Näin löydetään ne lapset, joille tarkemmat tutkimukset ovat tarpeen, sanoo lasten- ja nuorisopsykiatrian professori Andre Sourander Turun yliopistosta.

- Kun ensimmäiset merkit havaitaan, pitäisi huolehtia hoidon jatkuvuudesta varhaislapsuudesta aikuisuuteen saakka ilman katkoksia kriittisessä vaiheessa. Meillä hoitojärjestelmä on kuitenkin pirstoutunut. Meillä on enemmän lasten ja nuorten psykiatreja kuin missään muualla maailmassa, mutta muissa maissa ei lapsia ja nuoria jaeta samalla tavalla ikäryhmiin, Sourander sanoo.

Lapsen hoitosuhde katkeaa ensin 12-vuotiaana murrosiän kynnyksellä, vaikka se on juuri kaikkein vaikeimpia solmukohtia. Toinen solmukohta tulee vastaan 18-vuotiaan siirryttäessä aikuisuuteen, jolloin hoitosuhde katkeaa taas.

Lasten psyykkiset ongelmat ennustavat jo kahdeksanvuotiaana varsin hyvin esimerkiksi väkivaltaista käyttäytymistä ja itsemurhia. Souranderin mukaan käytöshäiriö on erityisen vakava, jos se alkaa jo lapsuusiässä. Jos se alkaa vasta nuoruusiässä, se on usein ohimenevä. Tärkeää on, että nuori, jolla on ollut tuhoisia ajatuksia jo pitkään, ohjataan oikeaan paikkaan nopeasti.

Kaiken kaikkiaan mielenterveyspalveluihin hakeudutaan nyt aiempaa herkemmin. Sääntöjä rikkovia ja toisten kimppuun käyviä pikkupoikia lähetetään tutkimuksiin, koska päiväkodin tai koulun elämä häiriintyy. Sen sijaan nuoruusiän loppupuolella käytöshäiriöiset pojat eivät ole hoidossa juuri lainkaan. Tuolloin hoitoon hakeutuvat vain masennuksesta tai ahdistuneisuudesta kärsivät pojat.

Laajan tutkimuksen mukaan joka viides aikuistumisen kynnyksellä olevista 18-vuotiaista pojista arvioi itse, että hänellä oli ongelmia tunne-elämässä, käyttäytymisessä tai ihmissuhteissa. Vakavia ongelmia oli vajaalla neljällä prosentilla, mutta 85 prosenttia heistä ei käyttänyt mitään mielenterveyspalveluja.

Souranderin mielestä kutsuntojen yhteydessä järjestettävä terveystarkastus olisi oiva tilaisuus seuloa poikien ongelmia laajemminkin. Nythän tarkastuksessa selvitetään lähinnä, ovatko pojat soveltuvia armeijan tarkoituksiin.

Vakaviin käytöshäiriöihin voi Souranderin mukaan johtaa monien asioiden yhteisvaikutus, perinnöllinen alttius, varhaisen vuorovaikutuksen puute, laiminlyönti, hyväksikäyttö ja vaikeat ihmissuhdekuviot tai vääränlainen kaveripiiri. Ihmisviha liittyy joko vakavaan psyykkiseen häiriöön tai autistisiin piirteisiin. Nuori sulkeutuu kaikista normaalista ihmiskontakteista ja jää yksin virtuaalimaailmaansa.

Kauhajoen koulusurmaajan tapausta Sourander ei halua spekuloida millään tavoin, koska ei asiaa tunne.

- Maa on kyllä täynnä erilaisia terapeutteja, jotka antavat puolen tunnin sisällä lausunnon, mistä on kysymys. Asiantuntijoiden pitäisi kuitenkin perehtyä tapaukseen kunnolla, ja vasta sen jälkeen antaa lausuntoja julkisuuteen, toteaa Sourander.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.