"Mihin tarvitsee Eiffel-tornia, kun on ABC:n torni?"

Kesätyö Kuopiossa. Vihreät turistineuvojan vaatteet niskaan ja torivuoroon auttamaan turisteja hädässä.

Parin kuukauden kesätyöpestin aikana torin lähistöllä soittavien haitarinsoittajien soittolista tulee nopeasti tutuksi: Besame Mucho, Metsäkukkia ja Säkkijärven polkka alkavat kesän lähestyessä loppuaan pursuilla haitarin lisäksi ulos myös korvista. Kaksi viimeksi mainittua kappaletta löytyy yllättäen myös Rakastetuimmat haitariklassikot -tuplalevyltä.

– Kaikki kolme ovat hyvin tavallisia toiveita. Kuopiossa toivotaan myös perinteisiä savolaisia, kuten Lentävää kalakukkoa ja Savonmuan Hilimaa, torilla yleisön toivekappaleita haitarilla soittava Anssi K. Laitinen toteaa.

Laitinen kiertää soittamassa noin 200 kilometrin säteellä Kuopiosta. Repertuaariin kuuluu yli 2 000 kappaletta – kaikki ulkomuistista. Hänen nimensä on myös Guinnessin ennätysten kirjassa harmonikan kestävyyssoiton kohdalla.

– Iisalmessa kesällä 2010 soitin 31 tuntia 25 minuuttia ja 56 sekuntia. Paikalla oli hyvä huutoryhmä, joka laittoi rusinoita suuhun ja juotti Jaffaa. 536 kappaletta ehdin soittaa, Laitinen kertoo.

Torivalvoja Kari Laitinen kertoo, että soittajia on riittänyt Kuopion torilla mukavasti kesästä toiseen, vaikka perinteinen haitarimusiikki tuntuu olevan vähenemään päin. Katusoittoon luvan saa varsin helposti.

– Soitto meille riittää. Lisäksi perimme pienen, torisäännönmukaisen maksun, Laitinen kertoo.

Besame Muchon lisäksi torilla saattaa kuulla vaikkapa Zen Caféta. Perinteiset haitarit ovat jääneet soittajien vähentyessä paitsioon ja nuoriso on vallannut tilaa omalle musiikilleen.

Jos muutakaan kesätyötä ei ole, katusoittokierros Helsingistä Pohjanmaan kautta Savoon voi olla jännittävä kesäseikkailu.

– Pari viikkoa olen kiertänyt Suomea liftaamalla. Näillä keleillä tuntuu, että olisi ulkomailla, kitaralla ja laululla torikansaa viihdyttävä helsinkiläinen Ilkka Saarinen kertoo.

Taustalla on bänditoimintaa sekä hääkeikkoja. Tuotto katusoittokierroksella on Saarisen mukaan ollut sen verran hyvä, että majapaikan eri paikkakunnilla tarjonneille ystäville on voinut tarjota lounaan kiitokseksi yösijasta. Eksoottisempiakin nukkumapaikkoja on mahtunut reitin varrelle.

– Viime yön nukuin teltassa Iisalmen ABC:n pihalla. Mihin tarvitsee Eiffel-tornia, kun on ABC:n torni?

Myös Saariselle satelee toivekappaleita yleisöltä. Niitä ei valitettavasti pysty aina toteuttamaan.

– Juice Leskiseltä osaan Syksyn sävelen ja muut pe­rusjutut, mutta harvinaisempia biisejä en pysty valitettavasti soittamaan.

Opiskelurahastoa kartuttavat huilumusiikillaan myös taiteilijanimet Shiori & Charlotta. Vuosia huilunsoittoa harrastaneet Jessika Leppänen ja Sanni Huuskonen tarjoilevat kuulijoille lähinnä klassista musiikkia ja tuttuja kansanlauluja.

– Tuntipalkka voi nousta ihan hyväksi, mutta kyllähän se päivästä riippuu. Yleensä soitamme pari tuntia ja pidämme sitten pienen tauon, jonka jälkeen jatkamme, tytöt kertovat.

Katusoittajien toivotaan näkyvän ja kuuluvan Kuopion torilla tulevinakin kesinä. Musiikki kuuluu kesään.

– Kaikki käy, kunhan ei lauleta nuotin vierestä, Saariselle lantin heittänyt Anja Heikkinen toteaa.

– Tykkään erityisesti perulaisesta panhuilu-musiikista. Siinä on elämän makua, arvioi puolestaan Eero Parviainen.

Haitarilla ja klassikoilla on yhä vannoutunut kuulijakuntansa.

– Ei olisi iloa, jos ei kukaan soittaisi, Elsa Kakkinen toteaa ja toivoo – mitäpäs muuta kuin Metsäkukkia.