Mikkelin vankilaa ei haluta jengivankilaksi - henkilöstö vaaransi turvallisuustason

Eduskunnan oikeusasiamies ei kannata, että Mikkelin vankilasta tehtäisiin vaikeasti sijoitettavien eli vaarallisimpien pitkäaikaisvankien keskitetty laitos eli eräänlainen pikku-Riihimäki.

Tällä hetkellä Riihimäen vankila on turvallisuustasoltaan Suomen tiukin vankila, jonne sijoitetaan esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden vangit.

Mikkelin vankilassa on kaavailtu, että siitä tulisi vastaavantyyppinen valtakunnallinen laitos Itä-Suomeen. Apulaisoikeusasiamiehen Jussi Pajuojan tarkastusraportin mukaan vankila ei toimintatarjonnaltaan tai tiloiltaan sovi siihen.

Lisäksi oikeusasiamiehen mukaan vankilan henkilöstö on omalla toiminnallaan heikentänyt vankilan turvallisuustasoa niin, että tilanteen korjaaminen vaatii mittavia muutoksia.

Henkilöstön ja vankien normaalit puhevälit lisäävät turvallisuutta samoin kuin se, että vangit perehdytetään talon sääntöihin ja tapoihin. Kumpikaan ei ole onnistunut Mikkelissä.

Valtio maksoi jo yhdelle vangille korvauksia

Mikkelin vankilassa on tullut ilmi pahoja ongelmia toistuvasti. Rikosseuraamuslaitos on tehnyt nyt oman tarkastuksen vankilaan ja selvittää sen vakavaa tilannetta. Tarkastus on oikeusasiamiehen tarkastuksella paljastuneisiin ongelmiin.

Mikkelin vankila on koko Etelä-Savon alueen päävankila, jonne tuodaan alueen ja lähimaakuntien vangit sekä tutkintavangit. Apulaisoikeusasiamies on antanut Mikkelin vankilalle tänä talvena jo kaksi huomautusta lainvastaisesta vankien kohtelusta.

Lisäksi Valtiokonttori on nyt tehnyt päätöksen maksaa jo yhdelle vangille 500 euroa korvausta Mikkelin vankilan henkilöstön tekemästä ihmisoikeusloukkauksesta. Korvauksen maksaminen perustuu oikeusasiamiehen kanteluratkaisuun.

Mikkelin vankilan laittomat toimintamallit ovat vakavin vankiloista löytynyt ongelma Suomessa vuosiin.

– Tilanne oli aikamoinen yllätys ja pettymys. Vastaava toiminta on hyvin poikkeuksellista Suomen vankiloissa, oikeusasiamiehensihteeri Matti Vartia sanoo. Hän oli tekemässä vankilatarkastusta ja laatimassa siitä tarkastuspöytäkirjat.

Aiemmin kantelusta tuli ilmi, että vankilassa retuutettiin vankia ja seisotettiin häntä alasti (SS 12.11.).

Marraskuussa tehdyllä tarkastuksella paljastui, että tutkintavangit eivät saaneet perehtyä omiin oikeudenkäyntiasiakirjoihinsa asianmukaisesti ennen oikeudenkäyntiä, vankilalla oli omat lainvastaiset kurinpito-, poistumislupa- ja tapaamissääntönsä ja lisäksi vankila vaati haltuunsa asiakirjat, jotka olivat menossa vangilta asianajajalle (SS 26.1.).

Muitakin epäkohtia ilmi

Asiakirjoista ilmenee, etteivät jo julkisuudessa kerrotut ongelmat ole olleet ainoita. Lisäksi vankilassa on kohdeltu lainvastaisesti muun muassa ulkomaalaisia vankeja.

Esimerkiksi yksi vanki ei päässyt vankilassa ollenkaan ulkoilemaan, koska hänellä oli kenkinä vain sandaalit – myös alkutalvesta, kun oli pakkasta.

Tilanne saattoi johtua siitä, ettei vankilassa juuri käytetty tulkkeja. Sen takia tarkastajien tapaamat vangit eivät olleet saaneet mitään perehdytystä vankilan säännöistä, omista oikeuksistaan tai velvollisuuksistaan tai vankilan toiminnoista.

Vankilan henkilöstö oli vain kehottanut kahta vankia opettelemaan suomea, jos haluavat keskustella henkilökunnan kanssa.

Yksi tutkintavanki oli noin kuukauden ajan pyytänyt tulkkausta selvittääkseen asioitaan, mutta hänelle ei ollut vastattu tai se oli evätty.

Vangit oli käytetty lääkärintarkastuksessa, jossa oli tulkkaus. Myöhemmin yksi vanki oli pyytänyt aikaa lääkärille. Hänelle oli toimitettu kirjallinen vastaus, jossa luki, että hänelle on varattu aika sairaanhoitajalle. Vastaus oli suomeksi eikä vanki voinut ymmärtää sitä.

Kaksi tutkintavankia myös kertoi, etteivät he olleet voineet soittaa vankilasta kertaakaan omaisilleen kertoakseen, että ovat vankilassa. Soittamiselle ei ole olisi ollut estettä rikostutkintaa tekevän poliisin puolesta.

Etelä-Savossa on usein tutkintavankeina esimerkiksi venäläisiä tai Baltian maista olevia tutkintavankeja, koska alueella on sattunut useita omaisuusrikossarjoja.

Tausta

Oikeusasiamiehen mukaan Mikkelin vankilassa ei kaikkiaan ole ollut vaarallisempia eikä korkeampaa turvallisuustasoa vaativia vankeja kuin esimerkiksi Kuopiossa, Oulussa, Pyhäselässä ja Turussa. Silti Mikkelissä vankeja kohdeltiin huomattavasti ankarammin ja lainvastaisesti.

Mikkelin vangeista jopa 40 prosenttia on tutkintavankeja eli heitä ei ole tuomittu. Silti heidät oli laitettu samoihin tiloihin muiden kanssa ja pompoteltiin samoilla tavoilla.

Yleensä vankeusvangeista suurin osa saa totutella tavalliseen elämään poistumisluvilla, ensin saatettuna, sitten teknisesti valvottuna ja sitten yksin. Poistumisluvilla käydään esimerkiksi läheisten ristiäisissä, hautajaisissa, opiskelupääsykokeissa tai vain viettämässä muutama päivä vapaata.

Poistumislupien myöntöprosessi oli vertailuajalla Mikkelissä 11 prosenttia, kun se muualla vankiloissa Riihimäki mukaan lukien oli 49–75 prosenttia pyynnöistä.

Mikkelin vankilan johto jätti myös toistuvasti vastaamatta oikeusasiamiehen kyselyihin tai vastaukset eivät vastanneet kysymyksiin. Vastaavaa ei ole tullut ilmi missään Suomen vankiloista.

Tarkastuksen jälkeen vankilassa tehtiin muutoksia. Vankilan johto olisi silloin halunnut salata julkisuudesta asiakirjoja, mutta oikeusasiamies määräsi noudattamaan lakia eli asiakirjat olivat julkisia.

Vankilassa oli oma lakinsa - oikeusasiamies paljasti hurjan tilanteen

Vankia seisotettiin alasti - valtion maksettava korvaukset