Miksi Singapore torjui koronan muita paremmin? – "Johtaminen ja ohjeiden toimeenpano ulottuvat aivan ruohonjuuritasolle", sanoo maassa vuosia asunut Jaana

Suomella ja Singaporella on yhteinen nimittäjä: noin 5,5 miljoonan asukasluku. Globaali koronaviruspandemia on osoittanut, että tähän yhteneväisyydet helposti jäävät.

Siinä missä Suomi joutui ottamaan käyttöön poikkeuslait ja sulkemaan koulut ja ravintolat jo epidemian ensimmäisessä aallossa, piti Singapore yhteiskuntansa pyörimässä liki normaalisti.

Miten se on mahdollista äärimmäisen tiivisti asutussa kaupunkivaltiossa, joka elää kansainvälisistä yhteyksistään?

Singaporessa vuosia asunut ja kansainvälisissä suuryrityksissä työskennellyt suomalainen Jaana sanoo, että Singapore toimi heti, kun moni Euroopan maa odotteli ja valmisteli.

– Maassa on liikennevalojärjestelmä, joka meni keltaiselle jo helmikuussa. Johtaminen ja ohjeiden toimeenpano ulottuvat aivan ruohonjuuritasolle, Jaana kertoo.

Maalla on myös vankkaa käytännön kokemusta sarsista, sikainfluenssasta ja hyönteisten levittämästä tappavasta dengue-kuumeesta.

Singaporessa ymmärretään kovatkin valvontatoimet kansalaisten suojana. Denguen varoitusjärjestelmästä ihmiset näkevät jopa katuosoitteet, joissa on tautia.

Aasialaiseen tapaan Singapore on tottunut hengityssuojiin. Niiden käyttäminen on myös toisten terveyden kunnioittamista.

Kun suojaimet loppuivat alkuvuonna kaupoista ensihamstraamisessa, pyysi Jaanan ystävä, että tämä lähettäisi niitä Suomesta perheelle.

Singapore pystytti lentoasemille myös kuumetta mittaavia skannereita, mikä sekin on normaali käytäntö. Altistuneita etsittiin systemaattisesti ja eristettiin tehokkaasti. Maaliskuun alkupuoliskolla koronapositiiviseksi oli todettu vain 300 ihmistä. Koulut ja ravintolat pysyivät auki.

Toinen aalto alkoi iskeä Singaporeen maaliskuun puolivälin jälkeen, kun asukkaita alkoi palata ulkomailta. Silloin lyhytaikaisten vierailijoiden määrää rajoitettiin ja kotikaranteenia kiristettiin uhkaamalla muun muassa kuuden kuukauden vankeudella, jopa 10 000 Singaporen dollarin sakoilla tai työ- ja oleskeluluvan menetyksellä.

Sunnuntaina tartuntojen määrä oli 803 ja kuolleita kolme. Maalla on silti useiden kansainvälisten arvioiden mukaan hyvät mahdollisuudet selvitä toisestakin aallosta.

Selitys Singaporen onnistumiseen on syvällä kulttuurissa. Jaana kuvailee sitä ainutlaatuisen vahvaksi yhdistelmäksi itää ja länttä: brittiläistä oikeusperinnettä, läntistä kapitalismia sekä aasialaista kurinalaista ryhmäkulttuuria.

– Singapore toimii kuin yritys. Se yrittää aina etsiä parhaita mahdollisia ratkaisuja. Asioita ei jäädä voivottelemaan, vaan tarkkaan tutkitaan, toimitaan ja hyödynnetään myös kansainvälistä osaamista.

Lännessä moni helposti kritisoi Singaporea, jossa monipuoluejärjestelmässä suurimmalla puolueella on valta. Myös kuolemanrangaistus on käytössä.

– Maan pääpuolueella on valtuudet toimia, säännöt ja rangaistukset ovat todella kovia. Tätä länsi ei yleensä ymmärrä. Pohjalla on kulttuuri, joka näkee yksilön osana ryhmää. Sen nähdään tuovan mahdollisimman turvallista elämää kaikille, sanoo Suomessa tällä hetkellä asuva Jaana.

Toisaalta maa pitää huolta pienituloisista kansalaisistaan. Kaikilla on asunto, kerjäläisiä ei ole.

Jaana on asunut myös Sveitsissä, USA:ssa ja Saksassa ja viihtynyt kaikkialla, mutta:

– Missään en ole tuntenut oloani niin turvalliseksi vaikka öisin yksin liikkuessa kuin Singaporessa tiukkojen sääntöjen ansiosta.

Jaana sanoo, että Singaporessa kansa on oppinut luottamaan johtajiin, sillä maa on kehittynyt heidän luotsaamanaan valtavasti.

– Singapore on aloittanut köyhänä maana, jossa ei ole luonnonrikkauksia. Siellä on ymmärretty, että tärkein pääoma ovat ihmiset ja työ. He tietävät myös, että heidän menestyksensä perustuu kansainvälisiin suhteisiin. He ovat ikään kuin Aasian Sveitsi, Jaana kuvailee.

Vuosien aikana Jaanalle on syntynyt laaja ystäväverkosto paitsi Aasiaan myös Eurooppaan ja USA:han. Ystäviinsä hän on pitänyt yhteyttä koronapandemian aikanakin.

Kaikkialla lännessä ystävien tunnelmat koronaviruksen takia ovat olleet kuin shokissa. Ero Aasiaan on Jaanan mukaan varsin merkittävä.

Silti länsimaissakin on eroja: saksalainen ystävä kertoi Jaanalle viime viikolla, kuinka Saksassa teollisuusyritykset alkoivat nopeasti muuttaa tuotantoaan kriisiaikaan sopivaksi, ja ketterin yritys tuotti kymmeniä tuhansia hengityssuojaimia jo viime viikolla.

Aasialaisesta asenteesta Jaana nostaa esiin myös nöyryyden, joka yhdistyy kovaan työntekoon ja eteenpäin menemiseen.

– Singaporessa supermiljonäärit tapaavat yhä jopa käydä syömässä 'food courteissa', joissa ruoka on halpaa. Moni näiden miljonäärien isovanhemmista on tullut Singaporeen köyhistä oloista esimerkiksi Kiinasta. Vaikka he ovat rikastuneet, kunnioittavat he yhä vanhaa vaatimatonta elämäntapaa sekä traditioita.

Jaana huomauttaa, että mikään järjestelmä ei ole toki täydellinen – sillä ihminen ei ole täydellinen.

– Mutta ehkä meillä lännessä ollaan hyvien vuosien aikana hieman unohdettu tällaista asennetta, ja ollaan hemmoteltuja.

Entä voisiko länsi sitten oppia jotain Singaporesta? Jaana sanoo oppineensa maailmalla, että toisen maailmankuvan ymmärtäminen ja kunnioittaminen voivat olla todella vaikeita asioita.

– Mutta pitäisi yrittää katsoa, mitä hyviä käytännön asioita toisaalla on. Ja ainakin osasta voi varmasti oppia aina.

Näin eri maat reagoivat: Etelä-Korea testasi puhelinkopeissa

Singaporen ja Etelä-Korean toimia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi on pidetty maailmalla yhtenä tehokkaimmista.

Etelä-Koreassa on luotettu maailman terveysjärjestön WHO:n ohjeen mukaan testaamiseen. Sairaaloiden edustoille pystytettiin desinfioitavia "puhelinkoppeja", joissa ihmisiltä kerättiin nielunäytteet. Se vei vain 7 minuuttia. Lisäksi sairastuneita seurataan puhelimeen asennettavalla sovelluksella.

Vaikka virus pääsi Etelä-Koreassa leviämään muun muassa yhden testeistä kieltäytyneen potilaan takia, ovat maan kuolleisuusluvut nyt suhteellisesti samaa tasoa kuin Saksassa, jossa reagointiin oli enemmän aikaa.

Koronatapausten määrä on pysynyt alhaisena myös Japanissa. Asiantuntijat arvioivat, että selittäjänä voivat olla laajasti käytetyt hengityssuojaimet tai kulttuuri, joka on suomalaiseen tapaan vetäytyvä. Toisaalta Japani on tehnyt testejä vähemmän kuin se voisi.

Italia heräsi epidemiaan liian hitaasti ja aluksi riittämättömin toimin. Italialainen epidemiologi sanoi The New York Timesissa, että ensimmäinen positiivisen testituloksen saanut "potilas numero 1" sai tartunnan toiselta italialaiselta eikä taudin alkuperämaasta Kiinasta. Tämä tarkoittaa, että virus oli ehtinyt levitä väestössä epidemiana jo ennen ensimmäistä positiivista tulosta.

Pohjoismaissa omaa linjaansa on vetänyt Ruotsi, jossa koululaiset ovat käyneet koulussa ja yleisötilaisuuksien rajana on pidetty 500 henkeä. Ruotsin viranomaiset luottavat maan sairaanhoitojärjestelmään sekä ihmisten omaan arviointikykyyn. Viime viikolla kuolintilastojen synkentyessä Ruotsissa alettiin kuitenkin puhua Tukholman eristämisestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Oulussa SPR:n Kontti-myymälästä löytyi käsikranaatti myyntiin tuotujen tavaroiden joukosta – SPR löytyneestä kranaatista: "Lahjoitusesine, todennäköisesti vanha sotamuisto"

Suomessa todettu kuusi uutta koronavirustartuntaa

Ammoniakkivuoto Valion tehtaalla Janakkalassa – vaaratilanne on ohi

Seinäjoen Prisman Kultatähti-koruliikkeeseen murtauduttiin kattoon tehdyn reiän kautta, kertoo yrittäjä – kaikki kultasormukset ja kultaketjut varastettiin, saaliin arvo yli 300  000 euroa

EU:n mittavaa henkilöstöurakkaa pyöritetään suomalaisvoimin – johtajan mielestä suomalaisilla on kaksi kompastuskiveä

Koillis-Savossa edelleen sähköttömiä talouksia – Päivö-myrskyn sähkökatkojen korjaukset loppusuoralla

Äänikirjoista haettiin vastapainoa poikkeusajan huolille – koronakeväänä suosittiin rentouttavia teoksia

Anna-Maja Henriksson hakee jatkokautta RKP:n puheenjohtajana

Valtio jakaa kunnille 2 miljardia euroa, mutta silti jopa Helsinki tekee kymmenien miljoonien eurojen tappiot – "Veronkorotuksissa joudutaan tekemään isoja arvovalintoja", sanoo kokenut kuntakonsultti

Ministeri ja Kuntaliiton toimitusjohtaja vääntävät kuntien uusien tehtävien rahoituksesta julkisen talouden sukeltaessa – "Emme usko, että valtionkaan rahat riittävät"

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.