Sunnuntaisuomalainen: Miksi sudet tulevat pihoihin?

Viikko sitten Sunnuntaisuomalaisessa julkaistu juttu susista aiheutti vilkasta keskustelua. Sampsa Oinaalan kirjoittamassa jutussa luonnonsuojelijat kertoivat havainnoistaan, joiden mukaan susia on houkuteltu tahallaan asutuksen lähelle, jotta saataisiin kaatolupia.

Jutusta ovat saaneet palautetta niin lehden toimitus ja luonnonsuojelijat kuin poliisikin – ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen vahvisti poliisin saaneen vihjeitä susien häirinnästä mutta tarkensi myöhemmin me­dioille, että rikostutkinnassa tällaisia tapauksia ei ole.

Susien salakaatoja arvellaan tapahtuvan 20–50 vuosittain.

Miksi metsästäjät suuttuvat, jos puhutaan salametsästyksestä?

– Ainakaan Metsästäjäliitto ei suutu siitä, että puhutaan salametsästyksestä, vastustamme salametsästystä ja kaikkea laittomuutta. Salametsästystä on Suomessa erittäin vähän. Kaikkeen inhimilliseen elämään, myös metsästykseen, liittyy sääntöjen rikkomista, Suomen metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro sanoo.

Onko niin, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa?

– Mitähän kysymyksellä mahdetaan tarkoittaa? Metsästystä vastustavat äärijärjestöt levittävät disinformaatiota ja pyrkivät leimaamaan metsästyksen epäilyttäväksi toiminnaksi. On luonnollista, että väärien tietojen levittely suututtaa rehellisiä metsästäjiä, Kontro sanoo.

Kuinka paljon metsästysrikkeitä tapahtuu?

– Vuonna 2014 poliisitutkintaan meni 245 metsästys- ja kalastusrikosta tai -rikkomusta. Niistä monet liittyivät hirvijahtiin tai kalastukseen ilman lupaa. Metsästys- ja kalastusrikoksia oli 0,06 prosenttia kaikista rikoksista.

– Jotta asia voidaan suhteuttaa, kannattaa huomata, että pahoinpitelyjä ilmoitetaan poliisille vuosittain yli 30 000 kappaletta ja lähes sata ihmistä menettää henkensä väkivaltarikoksissa, rattijuoppoja jää kiinni lähes 20 000. Suden salametsästäjät ovat olleet viimeksi tuomiolla Perhossa 2013, Kontro kertoo.

Poliisi on saanut aiempaa enemmän ilmoituksia susien pihakäynneistä. Mistä on kyse?

– Lisääntyneet pihakäynnit kertovat siitä, että susia on paljon, niitä on liikaa, ja niillä on metsissä liian vähän ruokaa. Ruotsalaisen professorin Lars Werdelinin mukaan susien käyttäytyminen on muuttunut, Kontro sanoo.

Onko susikanta suurempi kuin tiedetään, vai onko susi pelottomampi kuin aiemmin?

– Luken arvio susikannasta, 34–38 laumaa, on varmasti lähellä oikeaa. Tarkempi tieto saadaan helmikuussa, kun tämän vuoden laskenta on tehty.

Miten estetään se, ettei laillinen haaska houkuttele myös susia?

– Haaskoja käytetään pienpetopyynnissä ja kuvaustarkoituksissa. Pienpetojen pyynti on välttämätöntä, metsästäjät poistavat vuosittain luonnosta 150 000 supikoiraa ja 50 000 minkkiä. Pienpetohaaskat eivät ole ongelma, sudet eivät edes tule syömään jäätynyttä lihaa.

– Ongelma ovat valokuvaajien haaskat, joille tietoisesti houkutellaan suurpetoja. Pedot kesyyntyvät ja tottuvat tulemaan ilmaiseen lounaspöytään. Haaskalla säännöllisesti käyvä peto ei ole enää välttämättä villi vaan puolikesy, ja siitä tulee ongelmia, Kontro kertoo.

Kiuruvedellä kaadettiin tämän vuoden jahdissa vahingossa alfanaaras Tuike. Miksi alfanaaraan erottaminen on niin vaikeaa?

– Sudenmetsästys on vaikea laji, kuin venäläistä rulettia. Pitäisi pysyä rauhallisena ja saada lauma liikkeelle niin, että se pysyy koossa. Silloin voi valita oikean yksilön ammuttavaksi. Mutta jos lauma ajetaan voimalla liikkeelle, varsinkin koirien kanssa, lauma hajoaa eikä susia erota toisistaan. Hyvä tapa olisi koota sudet yhteen lippusiiman avulla. Silloin on vertailukohtaa valita joukosta pienin yksilö, joka on yleensä naaraspentu. Alfauroksen tunnistaa siitä, että se on suurin, ja alfanaaraan yleensä siitä, että se kulkee lauman ensimmäisenä, tutkimusmestari Seppo Ronkainen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Mitä alfayksilön ampumisesta voi seurata?

– Alfanaaraan ampuminen lisää riskiä, että lauman sudet päätyvät asutuksen lähelle. Naaras pitää laumaa koossa. Kun se ammutaan, lauma alkaa liikkua hajallaan ja alfauros alkaa etsiä uutta kumppania. Pennut lähtevät maailmalle noin 11-kuukautisina, jolloin naaraan luo jää yleensä 1–2 pentua. Jos alfanaarasta ei ole, pennut saattavat jäädä reviirille pyörimään, eikä lauma ole enää kiinteä. Jos taas alfauros ammutaan, on huomattu, että lauma voi pysyä kiinteänä sen jälkeenkin, Ronkainen sanoo.

Menossa on toinen vuosi suden kannanhoidollista metsästystä. Mitä hyötyä kokeilusta on?

– Saamme vertailukelpoista tietoa siitä, miten reviiripohjainen metsästys toimii kannanhoidossa. Tätä ei ole ennen kokeiltu Suomessa. Tavoitteena on ampua laumoista nuoria, vahinkoa aiheuttaneita yksilöitä. Jotta saavutetaan tasapainoa suunnitelmallisen kannanhoidon ja suojelun välillä, on tärkeää, että tutkimus on mukana, Luken asiantuntijapalveluiden johtaja Vesa Ruusila sanoo.

Mitä kaadetulle sudelle tehdään?

– Kun susi kaadetaan, ensimmäiseksi se nyljetään, jotta ampuja saa taljan. Sitten ruho lähetetään tutkittavaksi Taivalkoskelle Luken laboratorioon. Valkaistu kallo palautetaan ampujalle, ja loppuosa ruhosta hävitetään, Seppo Ronkainen kertoo. n