Ministeri: Kaikki poliisit tarvitaan töihin - lisärahoitus ensi vuodelle

Määräaikaiset ja työttöminä olleet poliisit aiotaan palkata poliisiin töihin ensi vuonna. Poliisin rahoitukseen lisätään 15 miljoonaa euroa.

Sisäministeri Paula Risikko (kok) esitti lisäystä syksyllä. Määräraha on menossa läpi poliisin ensi vuoden rahoitukseen, kun ensi vuoden talousarviota täydennetään loka–marraskuun vaihteessa.

– Poliiseja on tällä hetkellä työttömänä vain seitsemän koko Suomessa, Risikko sanoo.

Kymmeniä poliiseja on määräaikaisissa virkasuhteissa, kun poliisilaitoksilla ei ole ollut lupaa täyttää eläkkeelle jääneiden poliisien virkoja.

– Kaikki poliisit on tarkoitus pitää töissä.

Risikon mukaan sisäministeriössä kannatetaan nyt poliisien määrän pitämistä noin 7 200:ssa, vaikka vielä alkuvuonna sisäisen turvallisuuden selonteossa laskettiin poliisien määrän viimeisen kipurajan olevan 7 000 poliisia.

Lakimuutoksista vaikutuksia

– Sisäisen turvallisuuden alalla tilannekuva muuttuu koko ajan. Vasta valmistunut poliisibarometri kertoi, että poliisin luotetaan yhä ja poliisin arvostus on säilynyt. Tämä tilanne on pyrittävä säilyttää jatkossakin.

Turvapaikanhakijatilanne on herättänyt Suomessa pelkoja, mielenosoitukset lisänneet poliisin valvontatehtäviä ja esimerkiksi kyber- ja petosrikollisuus lisännyt rikostutkinnan töitä.

Risikko sanoo, että poliisin tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa myös esimerkiksi uusittavana oleva alkoholilainsäädäntö.

Sen vaikutuksia turvallisuusviranomaisiin ei ole vielä kattavasti arvioitu, mutta julkisuudessa on epäilty lakipaketin johtavan alkoholin myynnin kasvuun ja poliisin tehtävien lisääntymiseen.

– Me tarvitsemme kaikki poliisit, joita töihin löytyy. Samalla kuitenkin poliisin painopisteet määritellään aiempaa tarkemmin ja työnjakoon kiinnitetään huomiota.

Risikon mukaan ministeriö on pyytänyt Poliisihallitusta listaamaan asioita, miten työnjakoa voidaan muuttaa. Ministeriö haluaa poliisin myös suunnittelevan, miten rikostutkinnan vaikuttavuutta parannetaan.

Paateron raportti kaivettu kaapista

Risikko tunnustaa, että ministeriössä on kaivettu myös naftaliinista emeritusneuvos Pekka Paateron vetämän työryhmän loppuraportti päihtyneiden kiinniottamisesta, kuljettamista ja hoidosta.

Monenlaisia näkemyksiä herättäneessä raportissa vuonna 2011 esitettiin päihtyneiden käsittelyn siirtämistä poliisilta sosiaali- ja terveysviranomaisille. Raportti jäi ilmestyttyään nopeasti sivuun, mutta Risikon mukaan sen ehdotukset on syytä käydä läpi.

– Päätöksiä ei ole tehty. Areena on auki keskustelulle ja esityksille, Risikko sanoo.

Ministeri: Tiedustelulaki tarvitaan

Vaikka sisäisen turvallisuuden toimijoille etsitään nyt avoimesti uusia hyviä kehitysideoita ja keskustelu vaihtoehdoista on vapaata, sisäministeri sanoo sitoutuneensa ajamaan yhtä uudistusta täysin vakuuttuneena sen tarpeellisuudesta:

– Suomessa tehdään parhaillaan tiedustelulainsäädäntöä. Olen vedonnut eduskunnassa, että asia etenisi nyt tällä hallituskaudella.

Puolustusministeriö johtaa sotilastiedustelua koskevaa hanketta ja sisäministeriö siviilitiedustelua koskevaa hanketta.

Ministerinä Risikko on vakuuttunut, että suojelupoliisi tarvitsee nykyistä paremmat oikeudet muun muassa tietoverkkotiedusteluun.

– Kaikki mitä Suomen ulkopuolella on viime aikoina tapahtunut, vahvistaa sitä, että tarvitsemme tiedustelulainsäädäntöä. Mielestäni asialla on kiire.

Risikko kaikkiaan haluaa turvallisuusviranomaisten toimintaan ennalta estävyyttä. Esimerkiksi nettitiedustelulla poliisi on puuttunut ja estänyt merkittäviä rikoksia.

Sisäministeriö on patistanut poliisin myös puuttumaan vihapuheeseen ja ääriliiketoimintaan niin netissä kuin muutenkin.

– Netissä pahoinpidellään ihmisiä koko ajan. Se on yhtä vakava asia kuin pahoinpitelyt kadulla.

Toimenpiteitä asiaan puuttumiseksi julkistetaan alkutalven aikana.

Risikko esittää palomiesten opiskeluun myös lähihoitajatutkintoa