Ministeri huolissaan pojista - Professori: Tyttöjen suhteen ei kannatta olla huolissaan

Tiistaina julkistettu Pisa 2015-tutkimus antaa kaksijakoisen viestin suomalaisnuorten osaamisen tasosta, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Sijoituksellisesti Suomi on edelleen maiden kärkijoukossa luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa. Sijoitukset eivät kuitenkaan ole koko totuus.

– Oppimistulokset ovat hyviä, mutta toisaalta tutkimus osoittaa, että tuloksissa on laskua. Minua huolettavat sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin, sukupuolten tasa-arvo, erityisesti poikien asema sekä alueelliset erot, sanoo Grahn-Laasonen.

Grahn-Laasonen viittaa alueellisiin eroihin, jotka ovat kasvaneet pääkaupunkiseudun ja muun maan koulujen välillä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun oppilaat menestyivät selvästi muun maan oppilaita paremmin niin matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Heikoimmin menestyivät Länsi- ja Itä-Suomen oppilaat.

– Oleellista on huolehtia siitä, että kaikkialla on riittävät taloudelliset edellytykset laadukkaan koulutuksen järjestämiseen, ministeri sanoo.

Suomalaisoppilaiden menestykseen vaikuttaa myös entistä enemmän kotitausta, kuten vanhempien koulutus, ammatti ja varallisuus. Muissa maissa vaikutus on pysynyt ennallaan. 

Tytöt päihittävät pojat opinnoissa 

Tutkimuksessa käy ilmi, että kuilu poikien ja tyttöjen osaamisen välillä on kasvanut entisestään. Luonnontieteiden osalta ero on Suomessa OECD-maiden suurin. Luonnontieteitä painottaneesta tutkimuksesta käy ilmi, että luonnontieteissä huonosti menestyvien poikien osuus on kasvanut ja huipputuloksia saavien määrä on laskenut.

– Luonnontieteitä heikosti osaavien suomalaisnuorten osuus on lähes kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella, sanoo tutkija Jouni Vettenranta Jyväskylän yliopistosta.

Tyttöjen välisessä vertailussa suomalaistytöt olivat luonnontieteissä toisia heti Singaporen tyttöjen jälkeen ja lukutaidossa tytöt olivat kärkisijalla.

Tytöt menestyivät poikia paremmin myös matematiikassa. Suomi olikin ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä.

– Tyttöjen suhteen ei kannata olla huolissaan, Vettenranta jatkaa.

Luonnontieteet eivät kiinnosta 

Vuonna 2006 Suomi oli vielä Pisa-tutkimuksen huippumaa. Tuolloin OECD-maiden osalta Suomi oli kärkisijalla luonnontieteissä ja matematiikassa, lukutaidon osalta olimme toisia.

Nyt luonnontieteissä pistekeskiarvo on romahtanut jopa 32 pistettä vuoden 2006 huippulukemista. Tulosten heikkeneminen vastaa lähes yhden kouluvuoden edistymistä.

Pistekeskiarvon romahtamisesta huolimatta Suomi sijoittui luonnontieteissä edelleen kärkimaiden joukkoon. OECD-maista Suomi oli kolmanneksi paras ja kaikkien maiden osalta edelle menivät Singapore, Japani, Taiwan ja Viro.

Muuten kymmenen vuotta jatkunut lasku oppimistuloksen suhteen näyttää taittuneen. Lukutaidossa Suomi sijoittui kaikkien maiden osalta neljännelle sijalle, OECD-maiden osalta sijoitus oli toinen.

Matematiikassa osaaminen on säilynyt lähes ennallaan. OECD-maista Suomi oli seitsemäs ja kaikkien maiden osalta kolmastoista.

Talousjärjestö OECD:n Pisa-tutkimus on järjestetty vuodesta 2000 kolmen vuoden välein. Tutkimukseen osallistui 73 maata tai aluetta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

OAJ: Sekä heikot että huiput tarvitsevat tukea

Pisa 2015 -tutkimus Suomessa