Mistä tulee kiistaa, mistä löytyy sopu? Viisikon sovitettava paikoin vastakkaisia vaalilupauksia yhteen

Hallitusneuvotteluissa puolueet pyrkivät sovittamaan moninaisista vaalilupauksistaan ja kynnyskysymyksistään yhteisen ohjelman, jonka taakse jokainen voi asettua. Hallitukseen menosta neuvottelevat SDP:n kanssa keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka toivoi torstaina Säätytalolla, että hallituksen yhteiset tavoitteet luotaisiin neuvottelupöydissä.

–  Tämän koko harjoituksen onnistuminen riippuu nyt siitä, miten nopeasti saamme kaikki jätettyä vaaliretoriikan menneisyyteen ja miten nopeasti pystymme yhdessä sitoutumaan siihen, mitkä ovat tulevan hallituksen tärkeimmät teemat ja tarinat, Harakka sanoi.

Kompromisseilta ei voi välttyä. STT kokosi yhteen aiheita, joista neuvottelupöydissä varmasti keskustellaan ja kiistellään.

Ilmasto

Odotettavissa on vääntöä etenkin keskustan ja vihreiden välille. Kaikki hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet ovat kyllä sitoutuneet toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta keinoista tulee varmasti kiistaa.

Keskusta on ilmoittanut kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle, että puunkäytön "maltillinen lisääminen" turvataan. Siinä missä keskustan mukaan metsähakkuita voi lisätä, vihreiden mielestä niitä on vähennettävä. Myös vasemmistoliitto pitää keskustan suunnittelemia hakkuumääriä liian suurina. Hakkuut ovat olennainen kysymys päästöjen vähentämisessä, koska metsät sitovat hiilidioksidia.

Demareiden hakkuukannoista ei ole kevään mittaan ottanut selvää.

Kaikki hallitusneuvottelijat tavoittelevat hiilineutraaliutta, mutta puolueiden aikataulut poikkeavat toisistaan. Keskustan ilmasto-ohjelmassa hiilineutraalius saavutetaan viimeistään vuonna 2045, vihreillä vuosi on jo 2030. Hiilineutraaliuden saavuttamisvuosi ei ole kuitenkaan keskustalle kynnyskysymys ainakaan keskustan hallitustunnustelija Antti Rinteelle (sd.) viime viikolla toimittamien vastausten perusteella. Keskusta ei vastannut suoraan Rinteen kysymykseen "oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä?", vaan monipolvisessa vastauksessa todetaan vain, että "tutkimuslaitosten tuoreimpien ennusteiden mukaan hiilineutraalius voidaan saavuttaa 2030-luvun kuluessa". Aikataulun sijasta kinaa tuleekin ennemmin keinoista.

Verotus

Verokysymyksissä pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventämisestä löytynee sopu puolueiden välillä helposti.

Samoin siitä, että verotuksen painopistettä siirretään kohti kuluttamista ja ympäristöhaittoja. Niissä keskustakin olisi valmis selvittämään esimerkiksi pakkausveroa.

Keskustan kynnyskysymyksenä kuitenkin on, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää. SDP:n vero-ohjelmassa on taas mainittu yrittäjävähennyksen poistaminen ja osinkoverotuksen kiristäminen tietyin osin.

Kompromisseja lienee löydettävissä, sillä keskusta on esimerkiksi ottanut hieman takapakkia ja linjannut, että yrittäjävähennystä voisi saada jatkossa enintään 75  000 euron tuloihin saakka.

Säätytalolla SDP:n veroasiantuntija, kansanedustaja Timo Harakka arvioi, että kaikki ajattelevat verotuksesta rationaalisesti.

Erilaisia yksityiskohtia verotuksessa kuitenkin piisaa. Keskusta haluaisi jumpata kiinteistöverotusta niin, että kiinteistön ja tontin verotusarvo olisi suhteessa alueen markkina-arvoon. Puolue haluaisi selvittää verokannustinta harvaan asutuilla alueilla asuville ihmisille.

Eläkkeet

Rinteen ehkä kuuluisin vaalilupaus on niin kutsuttu vappusatanen eli demarijohtajan viime vuoden vappupuheessaan lupaama 100 euron nettolisäys alle 1  400 euron eläkkeisiin. Myös muut hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet haluavat eläkekorotuksia, mutta ovatko ne valmiita näin suuriin korotuksiin? Rinteen oman arvion mukaan vappusatasen hintalappu olisi 700 miljoonaa euroa, mutta Eläketurvakeskuksen mukaan kulut olisivat todellisuudessa vieläkin suurempia.

Myös vasemmistoliitto korottaisi takuu- ja kansaneläkettä, mutta vihreät ja keskusta puhuvat omissa vastauksissaan vain takuueläkkeen korottamisesta. Keskustan mukaan sopiva korotus takuueläkkeeseen on reilut 100 euroa kuussa. Takuueläkkeen korotus koskisi kuitenkin paljon pienempää joukkoa kuin SDP:n korotus. Siinä missä takuueläkettä sai vuoden lopussa Kelan tilastojen mukaan reilut 100  000 ihmistä, alle 1  400 euron eläkkeitä saa Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna noin 700  000 ihmistä. SDP:n eläkelupaus painii siis eri kokoluokassa kuin muilla puolueilla.

Sosiaaliturva

Sosiaaliturvan remontti edellyttää laajaa valmistelua. Selvää on, että uudistuksen toteuttaminen vie useampia vaalikausia. Puolueet ovat samoilla linjoilla siitä, että sosiaaliturvajärjestelmää kannattaa selkeyttää eri etuuksia yhdistelemällä.

Hallitusneuvotteluissa soviteltavaa riittää ainakin puolueiden käsityksissä perustulosta ja siitä, pyritäänkö sosiaaliturvaa uudistamaan sitä kohti.

Perustulo on määritelmällisesti vastikkeeton, eli esimerkiksi työttömät ja opiskelijat saisivat sosiaaliturvaa riippumatta siitä, mitä tekevät tai eivät tee. Aiemmin keskusta on saanut kritiikkiä, kun se esitteli sosiaaliturvamallissaan kannustavan perustulon, joka olisi perustulon idean vastaisesti vastikkeellinen ja syyperusteinen.

Perhevapaauudistus

Vanhempainvapaata seuraavan kotihoidontuen kohtalo saattaa synnyttää kiistoja, sillä keskusta pitää siitä muita tiukemmin kiinni.

Nykymallissa vanhempainrahakausi päättyy, kun lapsi on noin yhdeksän kuukauden ikäinen. Äitiysrahaa saa yhteensä noin neljä kuukautta, joista yksi on ennen lapsen syntymää. Noin puolen vuoden vanhempainvapaan voi käyttää jompikumpi vanhemmista tai vanhemmat vuorotellen. Lisäksi reilun kahden kuukauden isyysvapaata voi jaksottaa ja pitää ennen kuin lapsi on kaksi vuotta. Kotihoidontukea voi saada siihen asti, kun lapsi on kolmevuotias.

SDP tavoittelee alkuun vanhempainvapaan pidentämistä vuoteen 3+3+6-mallilla, jossa molemmilla vanhemmilla olisi omat kolmen kuukauden kiintiöt ja kuusi kuukautta saisi jakaa vapaasti. Ansiosidonnaisen vanhempainvapaavuoden lisäksi SDP tarjoaisi toista vuotta, jolta saisi noin 700 euron suuruista euromääräistä vanhempainrahaa. Puolue pyrkii siihen, että tätä etuutta voisi käyttää joustavasti.

Keskusta haluaa pidentää isien osuutta ansiosidonnaisessa vanhempainvapaassa, mutta kuitenkin niin, ettei äitien osuus lyhene. Lisäksi keskusta haluaa pitää kiinni kotihoidontuesta lapsen kolmeen ikävuoteen saakka. Keskusta on kuitenkin valmis lisäämään perhevapaiden rahoitusta. Menneellä hallituskaudella perhevapaita yritettiin uudistaa niin, etteivät menot kasvaisi, mutta uudistus ei lopulta onnistunut.

Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP kannattavat 6+6+6-mallia, jossa molemmalle vanhemmalle kiintiöidään oma kuuden kuukauden vapaa ja sen lisäksi vanhemmat voivat jakaa keskenään kuusi kuukautta. Vihreät uudistaisivat kotihoidontuen kuuden kuukauden hoitorahaksi. RKP on puolestaan valmis lyhentämään kotihoidontuen kestoa.

Aktiivimalli

Työttömyysturvan aktiivimallin purkamista on vaadittu monelta suunnalta. SDP:n Rinne on luvannut, että seuraava hallitus peruu työttömyysturvaa alentavan aktiivimallin leikkurin. Muutoksia lienee luvassa, sillä myös väistyvä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on pitänyt mahdollisena aktiivimallin muokkaamista, mutta korostanut sitä, että aktiivisuutta tarvitaan jatkossakin.

Vasemmistoliitolle aktiivimallin purkaminen on yksi hallitukseen osallistumisen kynnyskysymyksistä. Myös vihreät kannattavat aktiivimallista luopumista.

Koulutus

Yhteinen linja löytynee ainakin toisen asteen koulutuksen, eli yleisimmin lukion ja ammattikoulun, maksuttomuudesta. SDP:n lisäksi ideaa kannattavat vihreät ja vasemmistoliitto. Keskusta ei esittänyt maksuttomuutta Rinteelle toimittamissaan vastauksissa, mutta on avoin maksuttomuuden suuntaan. Kaikki neljä suurinta hallitusneuvottelijaa myös kannattavat oppivelvollisuusiän nostoa nykyisestä 17 vuodesta.

Puolueilla on ylipäätään runsaasti ideoita koulutuksen kehittämiseksi, mutta lisäpanostusten määrästä voi tulla erimielisyyttä. Esimerkiksi vihreät on puhunut miljardista koulutukseen ja tutkimukseen, kun taas keskusta muistetaan koulutusleikkauksistaan.

Liikenne

SDP kaavailee, että suurten liikennehankkeiden sisältö ja aikataulutus ratkaistaan parlamentaarisessa työryhmässä. Puolue haluaa liikennehankkeisiin pitkäjänteisyyttä.

Isoista ratahankkeista Rinne on sanonut haluavansa toteuttaa ensimmäisenä Helsingin keskustaan suunnitellun, maan alla kulkevan Pisararadan, jolla purettaisiin päärautatieaseman ruuhkaa. Toisaalta tuoreessa selvityksessä todettiin, että Pisararata ei täytä tavoitteitaan, ellei samalla rakenneta uusia kaupunkijunaliikenteen varikkoja, mikä taas nostaa hankkeen kustannuksia.

Hankkeiden rahoitusmalli saattaa aiheuttaa erimielisyyksiä. Sipilän hallituksessa valmistelluista ratayhtiöistä Rinne ei ole ollut kovin innoissaan. SDP on muotoillut, että erilaisia hankeyhtiöitä voitaisiin käyttää harkitusti.

Vihreät on valmis selvittämään erilaisia hankeyhtiömalleja raideliikenteen edistämiseksi. Myös vasemmistoliitolle hankekohtaiset yhtiöt käyvät, kunhan ne ovat julkisessa omistuksessa ja julkisesti rahoitettuja.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Suomen ulkopolitiikan linja vaikuttaa jatkuvan nykyisellään, sillä kaikki hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet tukevat linjaa vähintään yleisellä tasolla. Puolueet korostavat myös Suomen roolin vahvistamista rauhanrakentajana sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäjänä.

Puolueet myös kannattavat kehitysyhteistyörahoituksen nostamista 0,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuloon. Tämän ei kuitenkaan odoteta toteutuvan yhdessä vaalikaudessa, vaan sille halutaan tehdä pidemmän aikavälin suunnitelma.

Tulevan hallituskauden hintalapultaan suurimpia yksittäisiä päätöksiä on Suomen hävittäjähankinnat, arviolta 7–10 miljardia euroa. Päätös on määrä tehdä vuonna 2021. SDP on sitoutunut eduskunnassa aiemmin sovittuun linjaan, että nykyisten hävittäjien suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Vasemmistoliitto sen sijaan haluaa arvioida kriittisesti hävittäjien määrää sekä hintaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Hallitusneuvottelujen kokoonpanot julki – Pirkka-Pekka Petelius poliittisessa asiantuntijaryhmässä

Hannakaisa Heikkinen: ”Spekulaatiot ministerinsalkuista ovat ennenaikaisia”

Selvitys ministerivalinnoista: SDP ja keskusta suosineet konkareita

Kommentti: Uuden hallituksen ministeriaitioon nousemassa paljon ensikertalaisia, keskusta vaihtanee vanhat ministerit tuoreisiin kasvoihin

Työmarkkinapomot tapasivat Rinteen – hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin huolestutti Kuntatyönantajien Jalosta

Kommentti: Keskustan pelikirja menee uusiksi – ensimmäistä kertaa pitkään aikaan keskusta on kakkospuolue

Piirijohtajien mielestä kokoomuksen linja oli hallitustunnusteluissa kohdallaan – "Ei yhtälö toimi, jos talouspuoli jätetään liian kevyelle pohdinnalle"

Hallitusneuvottelujen moottoria käynnistellään Säätytalolla