Mitä hyötyä ihmiselle on mursunviiksistä? – Veikko vastaa

Hei ja hoi, lukijat.

Pari viikkoa sitten pohdimme sanontaa: Kahta ei pihlaja kanna, lunta ja marjoja. Aulis Lopelta kertoo, että Etelä-Suomessakin tuttu sanonta pitää hänen kokemuksensa mukaan paikkansa.

– Kolme talvea sitten oli runsaasti lunta. Syksyllä linnuilta jäi paljon marjoja puihin, kun eivät jaksaneet syödä tai talvi tuli liian aikaisin, hän kirjoittaa.

– Seurauksena painavimpia oksia repeili irti, roudattomassa maassa osa pihlajista kaatui juurineen ja osa katkesi. Eivät siis sananmukaisesti kestäneet kahta painoa.

Toisen aiempiin vastauksiin liittyvän kirjeen lähetti 86 v. mummu Keski-Suomesta. Hän kertoo kuulleensa aikoja sitten selityksen järven ja lammen erosta: järveen tulee ja siitä lähtee ”vesireitti”, lammesta ei.

Tämä on todellakin yksi määritelmä.. Sen mukaan lampi saa vetensä ympäristöstä eikä siitä johda pois näkyvää laskutietä.

Lammiksi sanotaan myös niitä vesialtaita, joista lähtee oja tai puro, eikä joki niin kuin järvissä. Siitä pääsemmekin puron ja joen eroon...

Marraskuu on joillekin viiksienkasvatuskuukausi, movember. Australiassa perustettiin vuonna 2003 hyväntekeväisyyskampanja, jolla kerättiin rahaa ja jaettiin tietoa miesten terveydestä, etenkin eturauhassyövästä.

Movemberin hengessä Viiksi-Vallu viskaa vaativan kysymyksen: mitä hyötyä on mursunviiksistä?

Jos lasketaan pois terveystietouden lisääminen, ei ihmiselle paljonkaan. Paksuilla, roikkuvilla viiksillä voi ehkä siivilöidä sopasta sattumia, mutta miksi? Mursunviiksien komeuskin on vähintäänkin kyseenalaista.

Mursulle viikset ovat sangen tarpeelliset. Kyse ei ole varsinaisista viiksikarvoista vaan kankeista, mutta tuntoherkistä harjaksista. Niillä jyhkeä merinisäkäs etsii matalasta merenpohjasta ruokaa, kuten simpukoita ja nilviäisiä.

Jopa 30-senttisiksi kasvavilla viiksiharjaksillaan mursu voi erottaa parhaimmillaan parin-kolmen millimetrin suuruisia esineitä.

Lopuksi: tiesittehän, että mursun syöksyhampaat voivat olla metrin pituiset ja painaa yli viisi kiloa?

Voit lähettää Veikolle palautetta tai kysymyksiä osoitteella Veikko Virtanen, Savon Sanomat/ Päivyri, PL 68, 70101 Kuopio tai veikko.virtanen@savonsanomat.fi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.