Mitä yhteistä on Ähtärin pandoilla ja norjalaisilla black metal -muusikoilla?

Pandat ovat älykkäitä eläimiä ja hyviä imitoimaan ihmisiä, sanoo eläintieteilijä ja Korkeasaaren eläintarhan ex-johtaja Jukka Salo.

– Ne seuraavat esimerkiksi lasten leikkejä ja matkivat niitä. Hongkongilaisessa eläintarhassa pandoilla oli näköyhteys leikkipuistoon. Pandat alkoivat imitoida lasten liikkeitä karusellissa ja temppuilla pallon kanssa. Ne käyttäytyivät kuin parivuotiaat lapset, Salo kertoo.

Pandojen älykkyys on samaa tasoa kuin susilla tai karhuilla, mutta pandojen erityispiirteenä pidetään juuri leikkisyyttä.

– Monet muut karhut muuttuvat juroiksi 2–4 vuoden iässä, mutta pandoilla leikkisyys voi jatkua aikuisiälle. Kiinassa on havaittu riistakameroiden avulla, kuinka luonnossa elävät pandat rakentelevat lumikasoja ja keräävät luonnosta leikkikaluja. Biologit eivät vielä tiedä, mistä leikkisyys johtuu.

Samaan aikaan pandat ovat erakkoja. Sosiaalisuus ilmenee yleensä vain emon ja pentujen välillä ja kiima-aikaan.

Salo on osallistunut pandojen suojelutyöhön Suomen ja Kiinan yhteishankkeessa.

Hän tutustui Ähtärin eläinpuistoon tuotuihin kahteen pandaan näiden ollessa vielä pentuja. Pandat ovat syntyneet tarhaoloissa Kiinassa.

– Erot niiden persoonallisuuksissa olivat selvät alusta asti. Uros Hua Bao (lempinimeltään Pyry) on rohkea ja hyvin älykäs ja seuraa ihmisten tekemisiä tarkkaan. Naaras Jin BaoBao (Lumi) taas miettii ennen kuin tekee ja suhtautuu uusiin asioihin varauksella. Naaraspandat ovat usein uroksiin verrattuna sisäänpäin kääntyneitä.

Lumi ja Pyry pääsivät eilen lauantaina ensimmäistä kertaa ulos Suomen talvisäähän ja yleisön ihmeteltäviksi. Pandatalon avajaisiin saakka pandoja pidettiin sisällä karanteenissa viranomaismääräysten takia.

Salo vakuuttaa, että pandoilla on hyvät edellytykset sopeutua Suomen ilmastoon.

– Neljä vuodenaikaa, lämpötilat ja sateisuus ovat hyvin lähellä pandojen luontaista ympäristöä Kiinassa. Ähtärissä pandoja ei myöskään häiritse melu.

Jälkikasvua toivotaan Ähtärissä aikaisintaan kahden vuoden päästä ja luonnonmukaisin menetelmin. Pandojen astuttaminen on tarhaoloissa tarkkaa puuhaa, sillä naaraspandan kiima-aika kestää vain kaksi vuorokautta.

Valon määrän vaihtelujen ja sulamisvesien toivotaan herättävän pandojen himot.

– Virtaavan veden efekti on pandalle tärkeä. Kun Kiinassa alkavat purot virrata, naaraspanda tulee kiimaan ja istuu puroon virtsaamaan. Puro kuljettaa urospandalle viestin.

Lumille ja Pyrylle on rakennettu Ähtäriin oma puro kiima-aikaa odottamaan. Siihen asti eläimet elävät omissa tarhoissaan erillään toisistaan.

Jos jälkeläisiä siunaantuu, niistä tulee vanhempiensa tavoin Kiinan omaisuutta. Parin kolmen vuoden iässä ne lähetettäisiin Kiinaan, jossa ne sijoitetaan luontoonpalautustarhoihin.

Tavoite on, että Lumin ja Pyryn lastenlapset pääsisivät aikanaan elämään vapaana niissä metsissä, jotka niiden isovanhemmilta jäävät näkemättä.

Mitä tekemistä pandoilla sitten on norjalaisten black metal -muusikoiden kanssa? Ei mitään. Lutuisen näköisiä otuksia kumpikin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.