Miten läheinen voi huolehtia koronavirukseen sairastuneesta ja turvata samalla oman terveytensä?

Jos sairastuu koronaan, miten tulee toimia? Entä miten samassa taloudessa asuvia voi varjella tartunnalta? Entä milloin tulee soittaa ambulanssi? STT keräsi vastauksia siihen, miten toimia, jos itse tai oma läheinen sairastuu koronaan.

Lievät oireet - sairasta kotona

Kaikkia tartuntaepäilyjä ei enää testata, joten jos epäilee saaneensa koronan, tulee sairastaa kotona.

Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion. Oireita voivat olla yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky. Pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri.

Jos oireesi ovat lievät etkä kuulu riskiryhmään, lepää ja sairasta rauhassa kotona, kunnes oireesi ovat loppuneet. Lieviä oireita ovat nuha, yskä, kurkkukipu, lihassärky tai kuume. Vältä sosiaalisia kontakteja.

Pysyttele kotona, kunnes oireet ovat olleet poissa vähintään vuorokauden. Hengitystieinfektio paranee useimmiten noin viikon sisällä.

Älä käytä taloyhtiön yhteisiä tiloja, kun olet sairas. Sairaana ollessa lepo ja riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeää. Kuumetta ja särkyä voit lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä.

Tarkkaile vointiasi ja soita tarvittaessa terveyskeskukseen. Jos joudut lähtemään lääkäriin, peitä suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla.

Yksinasuville voi olla apua siitä, että monet yritykset tarjoavat nyt mahdollisuuksia tilata ruokaa ja lääkkeitä kotiin. Myös erilaisten naapuriapuryhmien kautta voi nyt saada apua, jos sairastaa ja asuu yksin.

Entä jos sairastun vakavasti tai kuulun riskiryhmään?

Soita terveyskeskukseen tai päivystykseen, jos sinulle tai läheisellesi tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta ja yleistilasi heikkenee. Mikäli oireesi viittaavat kiireelliseen hätätilanteeseen, jolloin tarvitset paikalle kiireellisesti ambulanssia, soita hätänumeroon 112.

Jos kuulut riskiryhmään, sinun kuuluu ottaa yhteyttä pienemmällä kynnyksellä. Soita terveyskeskukseen tai päivystykseen, jos sinulle nousee äkillinen kuume (38 astetta tai yli) ja tautiin liittyy kurkkukipua ja/tai yskää.

Riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat, päivittäin tupakoivat sekä ihmiset, joilla on perussairauksia. Myös sairaalloisen ylipainoiset (BMI yli 40) lasketaan riskiryhmään kuuluviksi.

Miten läheinen voi huolehtia sairastuneesta?

Jos sairastunut asuu muiden ihmisten kanssa, muiden samassa taloudessa asuvien tulisi olla toisessa huoneessa kuin sairastunut. Jos tämä ei ole mahdollista, tulisi etäisyyden sairastuneeseen olla vähintään metri.

Sairastunut voi nukkua eri vuoteessa. Lisäksi muut samassa taloudessa asuvat voivat pienentää tartuntariskiä välttämällä lähikosketusta sairastuneen kanssa ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta. Käytä henkilökohtaista pyyhettä käsien kuivaamiseen ja heitä käytetyt nenäliinat roskiin. Muista pestä kätesi, jos kosket käytettyihin nenäliinoihin.

Sairastuneen vointia tulee tarkkailla. Soita terveyskeskukseen tai päivystykseen, jos läheisellesi tulee vakavia oireita kuten hengenahdistusta ja yleistila heikkenee.

Miten siivota, jos taloudessa on virukseen sairastunut?

Kiinnitä huomiota myös siivoukseen. Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta yhteisissä tiloissa avaamalla ikkunat wc-tiloissa, keittiössä ja kylpyhuoneessa.

Eri pinnat on hyvä pyyhkiä päivittäin tavanomaisella puhdistusaineella. Sairastuneiden henkilöiden käyttämiä liinavaatteita, aterimia ja astioita ei tarvitse pestä erikseen.

Kun olet käsitellyt likaisia pyykkejä, pese kätesi huolellisesti vedellä ja saippualla tai desinfioivalla aineella.

Entä miten huolehtia lapsesta?

Sairaasta lasta hoitaessa olisi tärkeää, että vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta. Riskiryhmään kuuluvan henkilön ei tulisi olla sairastuneen ensisijainen hoitaja.

Huolehdi, että lapsi saa riittävästi nestettä. Jos ruoka ei maistu esimerkiksi kurkkukivun vuoksi, energiaa saa sokeripitoisesta juomasta.

Lapsen tulee olla poissa päivähoidosta sairastaessaan.

Mistä saan yleistä tietoa koronasta?

THL:n sivuille kerätään ajantasaista tietoa koronasta ja ohjeita sairastuneille.

Yleisluontoisia ohjeita saa myös puhelin- ja chat- neuvonnasta. Chattineuvonta on avattu valtioneuvoston verkkosivuille, ja siitä saa yleistä tietoa uudesta koronaviruksesta.

Chatti on avoinna arkipäivisin kello 8–21 ja lauantaisin kello 9–15. Chatissä saa palvelua tällä hetkellä suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan myös ruotsiksi ja englanniksi.

Uudesta koronaviruksesta on jo aiemmin avattu valtakunnallinen puhelinneuvonta numerossa 0295 535 535. Chatistä ja neuvontapuhelimesta saatava neuvonta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen tietoihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.