Moni keskeyttää insinööriopinnot ammattikorkeakoulussa

Viisitoista vuotta sitten Dimitri Tsyganok aloitti insinööriopinnot ammattikorkeakoulussa, mutta lopetti työskennelläkseen radioasemalla ensin webdesignerinä ja pitkään teknisenä johtajana.

– Työ oli sen verran mielenkiintoista, etten malttanut enää istua (koulu)pöydän ääressä.

Tsyganok on osa melko suurta joukkoa. Uutissuomalaisen tekemän kyselyn mukaan insinööriopinnot keskeyttää monessa korkeakoulussa jopa joka kolmas. Vaihtelu ammattikorkeakoulujen ja koulutusohjelmien välillä on kuitenkin suurta ja pienin kyselyssä ilmoitettu keskeyttämisaste on vain pari prosenttia. Kyselyyn vastasi insinöörejä kouluttavista 19:stä ammattikorkeakoulusta 15.

Opetushallinnon tilastotietokanta Vipusen mukaan tekniikan alan amk-opinnot lukuvuonna 2011/2012 aloittaneista vain noin 42 prosenttia on valmistunut viidessä vuodessa. Kaikkien alojen keskiarvo on vajaat 60 prosenttia.

– Keskeyttämiset ovat ongelma. Läpäisyyn pitäisi puuttua, kommentoi Insinööriliiton erityisasiantuntija Katri Manninen.

Osa keskeyttäneistä palaa opintoihin myöhemmin. Niin teki myös Tsyganok, joka opiskelee nyt toista vuotta tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi Metropoliassa. Hän aikoo tällä kertaa myös suorittaa tutkinnon, vaikka joutuukin siksi vastustamaan houkutusta vastata kiinnostaviin työpaikkailmoituksiin.

Se, millä alalla insinööriopinnot katkeavat herkimmin, vaihtelee korkeakoulujen välillä. Amk-kyselyssä eniten mainintoja, viisi, kerää tieto- ja viestintätekniikka (tvt). Yhdestä amkista kerrotaan, että IT-opinnot keskeyttää harvempi kuin muun insinöörikoulutuksen. Muutama ammattikorkeakoulu ilmoittaa, että keskeyttäminen on yleistä kaikilla tekniikan aloilla.

Koodausta kavereiden tuella

Tsyganok ja Lotta Laukkanen opiskelevat nimenomaan tieto- ja viestintätekniikkaa. Laukkanen kertoo, että noin 30 aloittaneesta 7 keskeytti ensimmäisenä vuotena ja jokunen vain katosi.

– Minullakin oli keskeyttäminen lähellä, kun tuli liikaa asioita ja tuntui, että en pysy kärryillä, kertoo Laukkanen, joka vaihtoi tekniikan pariin taidealalta ilman omaa harrastuneisuutta.

Hän toivoi voivansa helpottaa urakkaa pilkkomalla opintoja, mutta opintopisteet on Metropoliassa ensimmäisenä vuotena suoritettava 15 pisteen paketeissa. Aiemmin valinnanvapautta oli enemmän ja kurssikokonaisuudet pienempiä. Tämä kuitenkin johti mediatekniikan tutkintovastaavan Toni Spännärin mukaan siihen, että opiskelijat saattoivat lykätä esimerkiksi kaikki matematiikan kurssit viimeiselle vuodelle ja joutuivat sitten pulaan. Ennen pääaine, kuten Laukkasen ja Tsyganokin mediatekniikka, myös valittiin heti alussa. Nyt ensimmäinen vuosi opiskellaan alaa yleisemmin ja pääaine valitaan sen jälkeen.

– Ennen uudistusta keskeyttämisprosentti oli suurempi, Spännäri kertoo.

Laukkanen selviytyi rutistuksesta alaa opiskelleiden kavereidensa avulla.

– Nostan heille todella paljon hattua. Istuin monta iltaa viikossa heidän luonaan koodaamassa Javaa.

Keskeyttämisiä saatu suitsittua

Keskeyttämisiä on saatu suitsittua muuallakin kuin Metropoliassa. Esimerkiksi Kareliassa Joensuussa insinööriopintojen keskeyttäminen on vähentynyt jyrkästi vuoden 2012 jälkeen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) keskeyttämisaste painui viime vuonna noin kahteen prosenttiin, mikä tarkoitti 45:tä opiskelijaa.

– Tänä vuonna (2018) suunta näyttää entistä paremmalta. Lokakuun loppuun mennessä keskeyttäneitä oli 27 opiskelijaa. JAMKissa ohjaukseen ja pedagogiseen kehittämiseen on panostettu, millä saattaa olla vaikutusta, kertoo teknologiayksikön johtaja Pasi Raiskionmäki.

Kareliasta kerrotaan, että tulosten parantumiseen vaikuttaa korkeakoulussa vuonna 2013 käyttöön otettu varhaisen tuen toimintamalli, jota on sovellettu aktiivisesti kaikissa koulutusohjelmissa.

– Uuden toimintamallin myötä opinto-ohjauksen käytäntöjä kehitettiin, parannettiin reaaliaikaisen tulosseurannan järjestelmiä ja vahvistettiin välittämisen toimintakulttuuria yhteistyössä opiskelijakunta POKAn kanssa, kertovat Karelian vararehtori Pekka Auvinen ja laatukoordinaattori Mikko Penttinen.

Insinööriliittokin korostaa, että opiskelijakatoon pitäisi vastata nimenomaan nostamalla läpäisyastetta eli valmistuneiden osuutta aloittaneista, ei esimerkiksi lisäämällä aloituspaikkoja.

Toisaalta liitto lähtisi parantamaan tilannetta paljon kauempaa, jopa luokanopettajien koulutuksesta asti.

– Voi olla, että hyvin luma-orientoituneet (matemaattis-luonnontieteellisesti suuntautuneet) opiskelijat eivät yleensä hakeudu luokanopettajiksi, vaan teknisille aloille tai lääketieteelliseen, Manninen toteaa.

Hänen mukaansa opettajista voitaisiin kouluttamalla saada entistä parempia luma-aineiden lähettiläitä. Ehkä luma-palo sillä syttyisi entistä useammassa lapsessa.

Syitä on monia

Syitä keskeyttämiseen on monia, kertovat ammattikorkeakoulut Uutissuomalaisen kyselyssä. Moni insinööriopiskelija vain vaihtaa alaa eli hakeutuu opiskelemaan jotain muuta. Osa hakeutuu toiselle paikkakunnalle. Yksi syy keskeyttämisiin on amkien mukaan myös opiskelijan riittämätön matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaaminen.

Hyvä työllisyystilannekin voi vaikuttaa, kun moni hakeutuu Dimitri Tsyganokin tapaan työelämään kesken opintojen. Toisaalta moni ammattikorkeakoulukin näkee, että työnteon lisääntyminen lähinnä hidastaa opintoja.

Insinööriliiton Katri Manninen arvioi, että nousukaudella työelämä vetää erityisesti tvt-alan opiskelijoita.

– Tietotekniikka-alalla osaamista ei välttämättä tarvitse osoittaa yhtä vahvasti valmiin tutkinnon kautta, jolloin opintojen loppuun saattaminen voi jäädä tekemättä.

Samaa mieltä ovat Tsyganok ja Lotta Laukkanenkin.

– Tällä alalla ei tarvitse olla tutkintoa, riittää että osaa. Jos saa älyttömän hyvää liksaa ja kokopäivätyön alalta, miksi jäädä odottamaan, että valmistuu, toteaa Laukkanen.

Tsyganok kuitenkin haluaa paperit, jotta voisi kansainvälisissä ympyröissä todistaa osaamisensa. Lisäksi hän halusi päivittää tietojaan.

Vetovoima melko hyvä

Insinöörikoulutuksen vetovoima vaikuttaa hakuvaiheessa olevan melko hyvä. Uutissuomalaisen kyselyssä vain kaksi viidestätoista amkista raportoi, että ne eivät ole saaneet täytettyä kaikkia aloituspaikkoja. Muutama ammattikorkea kertoo joutuneensa turvautumaan lisähakuihin joissakin koulutusohjelmissa.

Tekniikan alan koulutus on houkutellut amkeihin hakijoita viime vuosina loivasti nousevaan tahtiin, ilmenee opetushallinnon tietokannan Vipusen tilastoista. Tänä vuonna ensisijaisia hakijoita oli noin 21 400, kun luku vuonna 2015 oli noin 19 500.

Insinöörikoulutuksen vetovoimaan vaikuttavat ammattikorkeakoulujen mukaan monet asiat, kuten mielikuvat.

Koulutuksen suosiota nostavat hyvä palkkaus ja hyvät työllistymismahdollisuudet varsinkin nousukaudella.

– On hirveän kiva saada palkkaa, virnistää Lotta Laukkanen, joka oli ennen insinööriopintojaan jokusen vuoden työttömänä.

Suosiota laskeviksi tekijöiksi ammattikorkeakoulut nostavat matemaattis-luonnontieteellisten aineiden suosion ja osaamisen laskun. Lisäksi pari amkia mainitsee, että varsinkin tytöt pelkäävät matemaattisuutta. Moni myös näkee, ettei insinöörikoulutusta tunneta riittävän hyvin.

Dimitri Tsykanokin mielestä koulutuksen vetovoima paranisi, jos rahoitusleikkaukset peruttaisiin ja lähiopetusta lisättäisiin.

– Kyllä meidänkin alallamme on tutoriaaleja netissä yllin kyllin. On kuitenkin kullanarvoista, että opettaja on läsnä ja auttaa, kun on kysyttävää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.