Monia yhdistyksiä uhkaa poisto rekisteristä, mukana esimerkiksi Turvonneet Kalakukot ry

Toukokuussa 1995 Kuopiossa rekisteröidyn Turvonneet Kalakukot ry:n hauskan nimen takaa löytyy jalkapalloharrastus.

– Pääsyvaatimus yhdistykseen oli vähintään sadan kilon paino. Järjestimme jalkapalloharjoituksia, ja sitä kautta taka-ajatuksena oli kunnon kohottaminen. Yksi vuosi järjestettiin jopa SM-kisat yli satakiloisille, yhdistyksen sihteeri Kari Kuokkanen muistelee.

Aktiivista toimintaa Turvonneilla Kalakukoilla oli noin viiden vuoden ajan. Useamman kerran kuukaudessa kävi pelaamassa 10–15 henkeä, ja rinkiin kuului 20–25 pelaajaa.

– Meillä oli entisiä SM-tason jalkapalloilijoita mukana, että myös taitoa löytyi.

Vaikka toimintaa ei ole enää ollut noin kymmeneen vuoteen, ei yhdistystä suinkaan ole kuopattu. Tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus vielä kokoustaa, ettei Turvonneita Kalakukkoja poisteta yhdistysrekisteristä.

– Säännöt ja muut ovat minun käsialaani, niin ei sitä viitsisi heittää noin vain poiskaan, Kuokkanen tuumaa.

Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut noin 40 000:lle hiljaiseloon vaipuneelle yhdistykselle Suomessa, että ne poistetaan rekisteristä, elleivät ne ilmoita toimintansa jatkumisesta ensi vuoden tammikuun 12. päivään mennessä.

Poistouhan alla olevien yhdistysten listalta löytyy Pohjois-Savostakin toinen toistaan erikoisempia yhdistyksen nimiä. On Yliopistoväen Jahti, Pasasen Pakertajat, Kultapossumetsästäjät, Varkauden pyttykerho ja Ompeluseura Dorkas. Jokaiselle ammattiryhmälle pitää myös olla oma yhdistys, kuten Keski-Savon Bensiinikauppiaat r.y., ja luonnollisesti SOK-osuuskauppojen Kuopion piirin johtajakilta ja SOK-osuuskauppojen Kuopion piirin päällikkökilta ovat erilliset ry:t.

Pisin nimi on todennäköisesti Pohjois-Savon peruna-, juures- ja vihannestuotannon ja kaupan edistämisyhdistys r.y.:llä.

Kuopion Raittiit Porvarit -yhdistys on merkitty rekisteriin 30.10.1973.

– Järjestimme tilaisuuksia, joissa oli puhujina jopa kansanedustajia. Osallistuimme myös valtakunnallisiin tapahtumiin, joita järjestettiin kokoomuksen ja raittiusasian merkeissä. Olimme myös tiiviissä yhteydessä kaupungin raittiuslautakuntaan, puheenjohtaja Hannu Tikanoja kertoo.

Kun Tikanoja valittiin Raittiit Porvarit ry:n puheenjohtajaksi, hänestä oli lehdessä juttu. Hieman lehtijutun ilmestymisen jälkeen tuntematon mies tokaisi Tikanojalle, että jos olisimme törmänneet kadulla heti jutun jälkeen, niin turpiisi olisit saanut.

– Minä kysyin että minkä takia, ja hän vastasi, että yhdistyksessä on kaksi kauheinta sanaa, raittiit ja vielä porvarit. Mutta turpiin en ole vielä saanut.

Seuraavaksi Tikanoja aikoo olla yhteydessä viimeiseimpään hallitukseen, jotta yhdistyksen kohtalosta voidaan päättää. Tikanoja arvelee, että toiminta todennäköisesti lakkaa, vaikka hänen mielestään raittiudesta pitäisi puhua nykyään enemmän.

– Ei mitenkään kiihkomielisesti, mutta kasvattaa nuoria ja muitakin ihmisiä ajatukseen, että raittius on hieno asia.

Keskustapuolueeseen sidoksissa olevia yhdistyksiä löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen poistolistalta pelkästään Kuopion alueelta noin 60, koska jokaisella kylällä on ollut oma paikallisyhdistyksensä. Listalla on sankka joukko muittenkin puolueiden yhdistyksiä.

Politiikan hiipuva vetovoima on näkynyt yhdistysrekisterissä pitkään. Vielä 1980-luvun lopulla joka viides rekisteröity yhdistys oli luonteeltaan poliittinen, mutta vuonna 2010 niiden osuus oli pudonnut alle kuuden prosentin. Eri ammattialojen yhdistyksissä määrä on samoin ollut alaspäin.

Kulttuurialan yhdistysten perustaminen on sen sijaan ollut koko maassa hyvässä nosteessa. Niin ikään urheiluun liittyvien yhdistysten osuus on kymmenessä vuodessa noussut noin 15 prosentista lähes 30:een.

Yhdistystoiminnalla voi halutessaan saada paljon aikaan. Pielaveden Kakkomäelle on saatu hyppyrimäet Pielaveden mäenlaskun kannatusyhdistys ry:n ansiosta. Neljän hyppyrimäen lisäksi, joista isoin on 44-metrinen, löytyy paikalta esimerkiksi kota ja pukeutumistilat.

Puheenjohtaja Leevi Jauhiainen kertoo, että nykyisin yhdistys pitää yllä laskettelurinnettä ja mäkiä. Talviviikonloppuisin yhdistys ajaa latuja, mistä Pielaveden kunta maksaa korvausta. Näin saadaan käyttörahaa mäkipuolelle.

Mäet syntyivät noin viiden ihmisen voimin vuonna 1991.

– Suurin piirtein kaikki vapaa-aika meni siellä elokuun puolivälistä joulukuun puoliväliin. Jouluaatonaatona hypättiin ensimmäiset hypyt. Nyt en ole muutamaan vuoteen hypännyt, koska polvissa oli vähän vaivaa, mutta pitää vielä joskus käydä kokeilemassa, Jauhiainen tuumii.

Pielaveden mäenlaskun kannatusyhdistys löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen poistettavien yhdistysten listalta, mutta se aikoo jatkaa toimintaansa.