Monta harhaa ja myyttiä romaneista

Valtakunnallisilla Romanikulttuuripäivillä Kuopion musiikkikeskuksessa sukellettiin lauantaina syvälle romanien historiaan, kun Helsingin yliopiston lehtori Panu Pulma antoi esimakua lokakuussa julkaistavasta Suomen romanien historiasta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjahanke on valtion rahoittama.

–Jokaisella kansalla on tarve tuntea oma taustansa. Muuten identiteettiä hallitsevat myytit–väärä ymmärrys.

Yksi yleisimmistä myyteistä Pulman mukaan on ajatus romanien eristäytymisestä, jolla selitetään myös kulttuurin erilaisuutta.

–Se on täydellinen väärinkäsitys. Romanit ovat selviytyneet kanssakäymisellä, väestöryhmät ovat antaneet toisilleen jotain, Pulma sanoo.

Suomessa on arviolta noin 10000 romania. Suurimman osan tausta on 1700-luvun muutoissa Ruotsista Suomeen. Siihen vaikutti armeijan suuret linnoitushankkeet, Viapori ja Svartholma. Romaneja värvättiin runsaasti. Romaneja on Suomessa ollut toki kauemminkin, aina 1500-luvulta saakka.

Pulma kertoi, että romaneihin liittyy monia muitakin myyttejä.

–Paljon puhutaan vuoden 1637 tappolaista. Tutkimus ei kuitenkaan tunne yhtään tapausta Suomesta, jossa lakia olisi sovellettu. Yhtään romania ei ole sen takia tapettu.

Romukoppaan joutavat myös vertaukset juutalaisväestöön. Saksa ei ollut kiinnostunut Suomen romaneista, eikä Mannerheim ottanut kantaa koko asiaan.

Suomen kansalaisia romaneista tuli virallisesti 1809 suuriruhtinaskunnan perustamisen yhteydessä. Tosin jo vuoden 1686 uudessa kirkkolaissa papisto määrättiin huolehtimaan romanien uskonnollisista tarpeista.

Romaniasianneuvottelukunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Pekka Haaviston piti ohjelman mukaan avata Romanikulttuuripäivät Kuopiossa,

mutta Pekka-fanit joutuivat pettymään. Haavistolla oli tärkeitä tapaamisia Helsingissä, eikä hän ehtinyt paikalle.

Lue aiheesta lisää sunnuntain Savon Sanomista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.