Muikkukannat vahvoja varsinkin pohjoisessa

Suomen muikkukannat ovat olleet melko vahvoja ja vakaita viime vuosina, eikä oleellisia muutoksia ole näköpiirissä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan syksyn 2010 kutukannat olivat Etelä-Suomessa likimain keskimääräiset ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä vahvempia. Kalastukseen keskeisesti vaikuttavia, toista kesäänsä eläviä muikkuja on runsaasti Oulun korkeudella ja Lapissa.

- Rautalammin reitin yläosan järvissä muikkukanta on tällä hetkellä hyvä. Kallavedessä tilanne on sen sijaan keskinkertainen, ja Sorsavedellä heikko, kuvailee RKTL:n tutkija Pentti Valkeajärvi Pohjois-Savon tilannetta.

Länsi-Suomen järvissä kutukanta oli syksyllä 2010 hieman keskimääräistä heikompi, mutta lähellä pitkäaikaista keskiarvoa.

Itä-Suomen järvissä kutukannat vahvistuivat keskimääräistä paremmiksi. Idässä vuosiluokka 2010 oli keskimäärin varsin huono. Toisella vuodellaan olevia muikkuja on runsaasti vain Pielisessä ja Juojärvessä, mutta esimerkiksi Puruvedessä erittäin vähän.

Perämereltä Inariin vahvat muikkukannat Oulun korkeudella Perämereltä Kuusamoon kutukanta ja vuosiluokka 2010 arvioitiin viime syksynä selvästi keskimääräistä vahvemmiksi. Mistään seurantajärvestä ei ilmoitettu keskimääräistä heikompaa kutukantaa tai nuorta vuosiluokkaa. Tällä alueella muikkukannat ovat pysyneet vakaimpina koko seurannan aikana.

Lapin järvissä kutukannat ovat pysytelleet toistakymmentä vuotta keskimääräisinä tai sitä heikompina. Vuonna 2010 kutukannat vahvistuivat kuitenkin keskiarvoa paremmiksi ja viime vuoden vuosiluokka oli pitkän ajan keskiarvoa huomattavasti suurempi.

Muikun saalisreservit ovat suuret Muikkukannat kestäisivät nykyistä voimakkaamman kalastuksen lähes kaikkialla, mutta rajallinen menekki erityisesti tiheiden ja hidaskasvuisten kantojen alueilla jarruttaa kalastusta. Pienikokoinen muikku hyödyttää kuitenkin välillisesti kalastajia, sillä ahvenet, taimenet ja kuhat kasvavat niitä syömällä hyvin.

Muikkukannat ovat RKTL:n erityisessä seurannassa. Seurannan tavoitteena on saada vuosittain yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Tutkimuslaitoksen kevättalvella 2011 tekemä kysely käsitti runsaat sata avustajaa ja vajaat sata muikkujärveä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.