Muistiin jäänyt liike muovaa aivojen rakennetta

Motorinen oppiminen, josta myös lihasmuistina arkikielessä puhutaan, on avainsana muun muassa autokoulussa opiskelevalle ja kytkimen kanssa tuttavuutta tekevälle nuorelle, kitaransoiton opiskelijalle tai askelia opettelevalle tanssijalle, kirjoittaa Karjalainen.

Aluksi vaihteen vaihtamiseen keskittyy niin intensiivisesti, ettei vaikkapa jutustelu onnistu samaan aikaan.

Kokemuksen karttuessa käsi ja jalka työskentelevät niin hyvin yhteistyössä, ettei vaihteen vaihtamiseen kiinnitä enää juuri mitään huomiota.

Harjoitusta tehtäessä yksittäistä liikettä tai liikesarjaa toistetaan niin monta kertaa, että se ei enää vaadi aivojen tietoista koordinointia.

Motorinen muisti ei ole tietoista, eikä sitä ole tietoisesti palautettavissa mieleen.

– Kun jokin liikesarja on opittu ja sen tuotosta vastaavat hermoverkot ovat vahvistuneet, tämä liikesarja on helppo palauttaa muistiin. Liikesarjojen oppimiseen liittyvä aivokuoren muovautuvuus helpottaa ja lähes automatisoi liikesarjojen tuottamisen, HUS:n erikoistuva kliininen neurofysiologi Selja Vaalto pohjustaa.

– Aivoista lähtee lihaksille käsky suorittaa jokin tietty liikesarja. Liikkeen suorittamisen jälkeen reseptorit välittävät siitä palautetta pikkuaivoihin, joissa liikkeestä saatua palautetta verrataan aivojen antamaan käskyyn. Palautteen perusteella liikesarjaa korjataan ja hiljalleen se automatisoituu, vanhempi tutkija Juha Oksa Työterveyslaitoksesta jatkaa.

Uusien liikesarjojen opettelu muovaa aivojamme.

– Uuden liikesarjan opetteluvaiheessa nähdään varsin pian, jopa tunneissa, varhaisia oppimiseen liittyviä muutoksia liikkeiden tuotosta vastaavalla aivoalueella eli liikeaivokuorella. Aktiivisesti käytetyn hermosolujoukon väliset yhteydet vahvistuvat, ja lihasten edustusalueet laajenevat.

Kun harjoituksia toistetaan, nähdään viikkojen kuluttua rakenteellisiakin muutoksia. Syntyy uusia synapseja, eli hermosolujen välille muodostuu liikeaivokuorella uusia yhteyksiä, Vaalto valottaa.

Tarvittavien toistojen määrä riippuu toiminnan vaativuudesta.

– On mahdotonta sanoa mitään tarkkaa lukumäärää, mutta esimerkiksi vaativan telinevoimisteluliikkeen oppiminen voi vaatia tuhansia, jopa kymmeniätuhansia toistoja. Sen sijaan jonkin yksinkertaisemman toiminnon saa liikemuistiin jo muutamalla sadalla toistolla. Liikesarjan automatisoituminen ei kuitenkaan ole on–off-toimintaa, vaan liikesarja automatisoituu pikkuhiljaa, Oksa kertoo.

Oksan mukaan toiset omaksuvat uuden liikesarjan tai muun motorisen taidon nopeammin ja vähemmillä toistokerroilla.

– Tiedetään, että aivojen muovautumiskyvyssä on jonkin verran geneettisiä eroja. Toisilla muovautuminen tapahtuu herkemmin kuin toisilla. Motoriseen oppimiseen vaikuttaa toki moni muukin asia, kuten motivaatio, Selja Vaalto täydentää.

Muun muassa aivoinfarkti voi tuhota aivokuorta ja liikehermosoluja ja näin ollen poistaa jo opittuja liikesarjoja.

– Aivoissa voi tapahtua säilyneiden aivokuorialueiden käyttöönottoa uudelleen opettelun aikana. Tämä perustuu siihen, että vaurioituneen alueen ulkopuolelle on jäänyt liikehermosoluja, jotka pystytään valjastamaan käyttöön, kun pääasiallinen liikkeiden tuotosta vastaava alue vaurioituu, Selja Vaalto kertoo.

Lihasmuistin käsite liittyy olennaisesti treenaamiseen. Lihaskuntoharjoittelussa aktiivisesti liikuntaa harrastanut henkilö pääsee edeltävälle treenitasolle huomattavasti pienemmillä ponnisteluilla ja nopeammin kuin sinne pääseminen alun perin tapahtui. Tämä ei selity niinkään aivoissa tapahtuneilla muutoksilla vaan lihassoluissa treenaamisen aikana tapahtuneilla muutoksilla.

– Muun muassa hermotus sekä aineenvaihdunta selittävät sen, miksi entinen aktiiviliikkuja saa rakennettua kestävyys- ja lihaskuntoaan sohvaperunaa nopeammin, Oksa sanoo.

Muita lähteitä: tohtori.fi , The New York Times

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.