Muistisairaita katoaa kymmenen joka päivä: "Jos lapsia katoaisi sama määrä, alkaisi hirveä rumba"

Kotoaan ja hoitolaitoksista katoavat muistisairaat työllistävät viranomaisia ja aiheuttavat huolta omaisille ja hoitajille. Viime vuonna muistisairauksiin liittyviä katoamisia ilmoitettiin poliisille 3 379 kappaletta, eli keskimäärin lähes kymmenen päivässä. Määrä on viime vuosina kasvanut.

Tilastotieto perustuu hätäkeskuksissa tehtävään luokitteluun. Kun kadonneesta tulee tieto hätäkeskukseen, se sijoittaa tehtävän sille kuuluvaan tehtävälajiin ja välittää tehtävän poliisille. Muistisairaat ovat luokassa "muistamaton tms.".

– Luku sisältää käytännössä yksinomaan kadonneita muistisairaita, kertoo tilastot Sunnuntaisuomalaiselle koonnut ylikomisario Marko Heikkilä Poliisihallituksesta.

Poliisin tilastoissa eivät näy ne tapaukset, joissa omaiset, naapurit tai hoitajat ovat löytäneet eksyneen omin neuvoin. Niiden tapausten määrää ei tiedä kukaan.

– Jos lapsia katoaisi sama määrä kuin vanhuksia, alkaisi hirveä rumba, ettei sama tapahdu uudestaan, sanoo asiantuntija Taina Laakso Muistiliitto ry:stä.

Valtaosa kadonneista muistisairaista löytyy elossa. Jos niin sanottu lähietsintä ei tuota tulosta, yleensä poliisi turvautuu etsinnöissä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) apuun.

– Tällä menolla poliisi ja Vapepa hukkuvat näihin tapauksiin, Pasi Murto päivittelee.

Hän on Suomen Punaisen ristin Asikkalan osaston puheenjohtaja ja Vapepan etsintäkouluttaja.

– Ongelma tulee siitä, että ihmiset asuvat yksin ja sairaudet lisääntyvät. Mikään laitos ei myöskään ole vankila. Valvomaton poistuminen voi olla vaikeaa mutta silti mahdollista, Murto sanoo.

Kun vanhus katoaa, todennäköisyys hänen löytämisekseen hengissä on jo kahden vuorokauden jälkeen pieni.

– Muistisairaita on löydetty hengissä jopa 3–4 päivän päästä. Mutta kyllä pari päivää on sellainen raja, että sen jälkeen etsintöjä vähennetään, jos mitään havaintoja ei ole. Silloin ihminen ei todennäköisesti ole hengissä, ellei ole pääsyt sateensuojaan ja löytänyt syötävää, Murto sanoo.

Perustuslaissa sanotaan, että kaikilla on sama ihmisarvo. Taina Laakson mielestä tämä ei toteudu muistisairailla.

– Tilastot kertovat meidän arvoistamme ja asenteistamme. Esimerkiksi kotihoidon oloja tiukennetaan koko ajan, ja samalla sanotaan, että ihmisten pitäisi asua kotona pidempään. Yhtälö on mahdoton, Laakso sanoo.

Suomessa on arviolta 93 000 keskivaikeasta tai vaikeasta muistisairaudesta kärsivää, lieviä tapauksia on noin 100 000. Sairastuneista 7 000 on työikäisiä. Alzheimer-potilaiden osuus muistisairaista on noin 70 000.

Sunnuntaisuomalainen tapasi pohjoissuomalaisen Raijan, joka on muistisairaan aviomiehensä Ilpon omaishoitaja. Pariskunta kertoo haastattelussa, miten kuusikymppisenä Ilpolla diagnosoitu Alzheimerin tauti muutti heidän elämäänsä ja miten paikannusteknologiasta on ollut apua sairauden kanssa pärjäämisessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.