Muistisairauksiin perehtyneitä lääkäreitä tarvitaan lisää

Muistisairauksia tunnistetaan Suomessa aiempaa varhaisemmin, mutta silti merkittävä osa sairastuneista jää diagnosoimatta. Asiasta kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Jotta maakuntiin saataisiin lisää alan osaajia, Suomen Lääkäriliitto on hyväksynyt muistisairauksien erityispätevyysohjelman lääkäreille.

Tavoitteena on, että erityisesti perusterveydenhuollon yleislääkäreitä ympäri maan perehtyisi muistisairauksien diagnosointiin ja hoitoon.

- Nykyisin muistisairauksien osaamista on ripoteltu sinne tänne eikä sairastunut välttämättä päädy asiantuntijan luokse, arvioi muistisairauksien Käypä hoito -työryhmään kuuluva yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.

Hänen mukaansa on joskus arpapeliä, miten hyvin potilaan omalääkäri on perehtynyt muistisairauksiin.

- Jos perusterveydenhuollon lääkäristä ja hoitajasta koostuva tiimi saa mahdollisuuden keskittää osaamistaan muistisairauksiin, sairastunut voi hakeutua oikeiden ihmisten luokse. Potilaan valinnanvapauden ansiosta se on mahdollista.

 

Hyvää kehitystä muttei tarpeeksi

- Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien diagnosointi ja hoito ovat parantuneet paljon esimerkiksi 1990-luvusta, arvioi suunnittelija Tarja Kuntsi Suomen Muistiasiantuntijat -yhdistyksestä.

Kuntiin on esimerkiksi saatu muistihoitajia ja perustettu muistipoliklinikoita.

- Yhä useammassa kunnassa on myös muistikoordinaattori, jonka vastuulla on potilaan seuranta ja ohjaus eri tilanteissa.

Sairastuneiden löytämisessä ja hoidossa on silti edelleen alueellisia eroja, Rosenvall arvioi. Taustalla on esimerkiksi se, miten toiminta on järjestetty sairaanhoitopiireissä ja kunnissa, löytyykö geriatria tekemään diagnoosia ja onko muistipoliklinikoita tarpeeksi. Myös matkan pituus voi vaikuttaa ihmisten hakeutumiseen tutkimuksiin ja hoitoon.

Lääkäreiden erityispätevyysohjelma on vain yksi tapa parantaa tilannetta. Tarkoituksena on myös perustaa rekisteri, jonka avulla voidaan seurata alueellisia eroja ja joka palvelee työkaluna hyvien hoitokäytäntöjen levittämisessä.