Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö: "Uutisoinnissa on virheitä paperilehden otsikosta lähtien"

STT lähetti Puolustusvoimien tiedustelupäällikölle Harri Ohra-aholle kysymyksiä Helsingin Sanomien lauantain laajasta jutusta, jossa käsiteltiin Suomen sotilastiedustelua. Ohra-aho toivoi kysymyksiä sähköpostilla, jolla hän niihin myös vastasi.

Onko Helsingin Sanomien uutisoinnissa virheitä? Jos on, minkälaisia?

 

– Uutisoinnissa on virheitä paperilehden otsikosta lähtien: Viestikoekeskus ei tule saamaan oikeutta siepata sähköpostejasi. Muutenkin artikkelissa on paljon epätarkkuuksia ja väärinymmärryksiä, tahattomia tai jopa tahallisia, etenkin kun viitataan tulevaan lainsäädäntöön. Kehottaisinkin artikkelin kirjoittajia tutustumaan arviointineuvostolle 8.12. luovutettuun luonnosehdotukseen sotilastiedustelulaiksi. Siinä kerrotaan seikkaperäisesti esimerkiksi sotilastiedustelun nykytila ja siihen liittyvä säädöspohja.

 

Miten asiakirja-aineisto on käsityksenne mukaan päätynyt median käyttöön? Onko kyse tietovuodosta?

 

– Pääesikunta on antanut asiasta tutkintapyynnön keskusrikospoliisille.

Jos kyse on tietovuodosta, millä tavalla se näkemyksenne mukaan on tapahtunut?

 

– Kts. ed.

 

Onko mahdollisen tietovuodon tapa pääteltävissä Helsingin Sanomien julkaisemista tiedoista?

 

– Kts. ed.

 

Miten laajana pidätte mahdollista tietovuotoa?

 

– Kts. ed.

Miten poikkeuksellisena pidätte mahdollista tietovuotoa?

 

– Kts. ed.

 

Jos kyse on tietovuodosta, millainen merkitys tietojen julkitulolla mahdollisesti on Suomen turvallisuudelle?

 

– Kaiken salaisen materiaalin julkaisu on vakavaa. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tällaisten kirjoitusten jälkeen aina piirun verran turvattomampaa. Sotilastiedustelu on maamme puolustuksen etulinja. Meidän tulee seurata Suomen turvallisuusympäristön kehitystä, määrittää ympäristön muutokset ja antaa ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä, jotta voidaan käynnistää tarvittavat vastatoimet.

 

Mitkä ovat yksityiskohtia, joiden julkituloa pidätte erityisen haitallisina? Jos on, mitä?

 

– Kaikki salassa pidettävät asiat ovat erityisen haitallisia. Ei niitä muuten olisi salaisiksi leimattu.

 

Jos kyse on tietovuodosta, vaikeuttaako tapahtunut mahdollisesti Suomen sotilastiedustelun tietojenvaihtoa ulkomaisten kumppaneiden kanssa?

 

– Kaikki kansainvälinen yhteistyö tiedustelutoiminnassa perustuu äärimmäiseen luottamukseen. Myös tietojen julkaisijan tulisi tämä ymmärtää. Rikoslain 12. luvun 7. pykälässä käsitellään turvallisuussalaisuuden paljastamista: "Joka oikeudettomasti julkistaa---tiedon seikasta, joka Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka tekijän tieten on senlaatuinen, että sen paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle, on tuomittava---"

 

Millaisiin toimiin Puolustusvoimat mahdollisesti on ryhtynyt tai ryhtyy uutisoinnin takia sisäisesti?

 

– Julkistetut tiedot ovat pääsääntöisesti jo kymmenen vuoden takaa. Olemme kiinnittäneet operaatioturvallisuuteen aivan erityistä huomiota viime aikoina. Olemme kehittäneet niin koulutusta kuin teknisiä prosessejammekin. Edelleen tulevia toimivaltuuksia silmällä pitäen niin sisäisen ja ulkoisen valvonnan kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

 

Epäilläänkö tietojen pääsystä julkisuuteen rikosta? Onko asiasta tehty tai tarkoitus tehdä tutkintapyyntö tai rikosilmoitus poliisille? Jos on, mistä rikoksesta ja kuka asiaa tutkii?

 

– Tutkintapyynnön asettaja on Pääesikunnan päällikkö.

 

Kohdistuvatko mahdolliset epäilyt Puolustusvoimien nykyiseen tai entiseen henkilöstöön vai ulkopuolisiin?

 

– Kts. ed.

 

Kohdistuvatko mahdolliset epäilyt muihin tiedustelulain valmistelussa tai sen seurannassa mukana olleisiin henkilöihin?

 

– Kts. ed.

Vaikuttaako mahdollinen tietovuoto siihen, keille tai millä tavalla sotilastiedustelun asiakirjoja tai tietoja tästedes annetaan?

 

– Arvioimme aina erikseen asiakirjojen jakelun, etenkin jos kysymyksessä on suojaustaso I tai suojaustaso II -materiaalia.

 

Oliko Helsingin Sanomat etukäteen yhteydessä Puolustusvoimiin jutun sisällöstä ja jos oli, esittikö Puolustusvoimat mahdollisesti toiveita siitä, mitä yksityiskohtia HS julkaisee tai jättää julkaisematta?

 

– Puolustusvoimille alkoi tulla sellaisia yksityiskohtaisia kysymyksiä, joita ei olisi osannut kysyä ilman laajemman kontekstin tuntemista. Puolustusvoimat ei luonnollisestikaan puutu journalistiseen sisältöön, etenkin jos yksityiskohdat eivät ole edes tiedossa.

Tiedusteluasiantuntija epäilee HS:n juttua "tilaustyöksi"

”Emme tiedä, mitä tietoa Helsingin Sanomilla on”

Kanerva: Vakava vuoto, jonka pitää johtaa muutoksiin

Puolustusministeri Niinistö: Salaisen tiedon vuotaminen vakava asia