Suomeen ajetaan uutta kasvatusmallia: Näin kasvatat lapsesi myönteisesti ja kannustaen

Vanhempien paras keino lievittää omaa suuttumustaan ja ärtymystään on hengittää.

– Voi kuulostaa naiivilta, mutta toimii, projektipäällikkö Satu Rauhala Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo.

Autonomista hermostoa voi säädellä keskittämällä huomion syvään hengitykseen. Samalla tunnetila lievittyy.

Hän muistuttaa, että kaikki vanhemmat kokevat kuormittavia tunteita. Negatiiviset tunteet lasten kanssa ovat sallittuja, mutta on oma valinta, mitä tunteillaan tekee.

– Kehitämme itseämme työssä ja harrastuksissa. Vanhemmuudessa voi kehittyä samalla tavalla.

Vanhempien voimille käyvät usein tahtokohtaukset, joissa lapsi haluaa eri asiaa kuin aikuinen.

– Pitäisi pysähtyä kuuntelemaan, mitä lapsi viestii käytöksellään, jos hän heittäytyy lattialle. Hänellä on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Pitäisi pystyä tulkitsemaan, mikä tunne lapsella on.

 

Ensi- ja turvakotien liitto ajaa Suomeen myönteisen ja kannustavan kasvatuksen mallia. Se tarkoittaa vanhemmilta ja muilta lasten kanssa tekemisissä olevilta asenteen tarkistamista.

– Se on empatian lisäämistä; sitä että ilmaisee lapselle sanoilla, katseella ja kosketuksella, että tykkään olla kanssasi ja tuotat minulle iloa, Rauhala sanoo.

Lapsiperheiden kohtaamispaikan Perheentalon projektipäällikkö Sinikka Roth Iisalmesta uskoo, että ihmisten asenteita voidaan muokata pitämällä myönteistä kasvatusta esillä.

– Kasvatuksesta oli 1960-luvulla eri mielipiteet kuin nyt. Myönteinen vuorovaikutus on koko kansan asia, asenteellinen juttu.

Siksi se ulottuu myös lapsen lähiympäristöön.

– Jos kotona ei ole kaikki hyvin, läheiset aikuiset kuten harrastusten ohjaajat ja opettajat voivat antaa lapselle tasapainoisen kokemuksen ihmissuhteista ja kannatella terveeseen aikuisuuteen, Roth sanoo.

Myönteinen kasvatus pohjautuu kansainväliseen ICDP-ohjelmaan, josta on Suomessa vasta vähän sovelluksia. Ensi- ja turvakotien liitto on tuottanut ensimmäisiä suomenkielisiä materiaaleja ja tuonut ajattelua päihdeäitien kuntoutukseen. Maailmalla se on laajalti levinnyt malli ihmisten välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen.

 

Myönteiseen kasvatukseen kuuluu, että vanhemmat muistuttavat itseään lapsen hyvistä ominaisuuksista. Kun vanhemman ilmaisu on myönteistä, se tarttuu lapseen. Myönteinen vuorovaikutus edistää perheen yhteenkuuluvuutta.

Satu Rauhala muistuttaa, että lapsen ja vanhemman suhde on elämänmittainen. Se on myös lapsen ensimmäinen ihmissuhde, joka on malli hänen myöhemmille suhteilleen.

– Siitä lapselle muotoutuvat tavat olla ihmisten kanssa. Voiko ihmisiin turvautua ja ilmaista tunteitaan vai joutuuko käyttämään kyynärpäitä.

Ensimmäinen suhde määrittää, millaiseksi lapsi kokee itsensä: Onko hän arvostettu ja rakastettu. Lapsi muodostaa käsityksensä itsestään sen perusteella, miten häntä kohdellaan.

– Jos elämänmittainen ihmissuhde menee pieleen, sitä on vaikea paikata aikuisena, Sinikka Roth sanoo.

Kun lapsi perustaa oman perheen, hän käyttää samoja käyttäytymismalleja kuin lapsuudenkodissaan. Roth muistuttaa, ettei lapsi osaa myöhemminkään sanoa ei huonolle kohtelulle, jos hän on tottunut siihen kotonaan.

Uusien vanhempien on hyvä pohtia, miten heidät on kasvatettu.

– Kannattaa muistella lapsuudesta ilon ja yhteisten asioiden jakamisen hetkiä sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia. Niistä saa hyviä malleja omien lasten kanssa toimimiseen, Rauhala sanoo.

Kasvatus: Kannustusta kurituksen sijaan

15 prosenttia suomalaisista hyväksyy ruumiillisen kurituksen ja vajaa puolet vanhemmista on käyttänyt kuritusväkivaltaa.

Henkisen kuritusväkivallan muotoja ovat lapsen pelottelu, haukkuminen, väkivallalla uhkaaminen, mitätöinti, näkymättömäksi tekeminen ja symbolinen aggressio, mikä tarkoittaa, että vanhempi esimerkiksi paiskoo ovia tai karjuu kovasti ja on lapsen näkökulmasta uhkaava.

Lapsen käytöstä kannattaa kommentoida jämäkästi mutta lempeästi. Mielen kautta ohjaaminen on syyllistämistä ja lapsen riippuvuuden hyväksikäyttämistä. Esimerkiksi lausahdukset ”voi kun hävettää, kun teit noin” tai ”en tykkää sinusta yhtään, kun käyttäydyt noin” ovat manipuloivaa ja haitallista kasvatusta.

Tieto lapsen tarpeista kehittyy koko ajan. Nykytiedon mukaan fyysinen ja henkinen väkivalta ovat hyvin haitallisia lapsille.

Lähteet: Lastensuojelun keskusliitto ja Poliisiammattikorkeakoulu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Onnin kiukku menee sylissä ohi

Psykologi: Aikuiset pelkäävät lapsia

Uusimmat

Kotimaa

Pientä tyttöä ei voi palauttaa Somaliaan ennen kun on selvitetty, uhkaako häntä siellä silpominen – KHO palautti asian Migrin käsiteltäväksi

Suomessakin on varauduttu poliittiseen väkivaltaan – Päivi Nergin mukaan pieniinkään ilmiöihin ei saa suhtautua leikiten: "Suomi ei ole lintukoto"

Pyöräilijä menehtyi törmäyksessä auton kanssa – kolme autoa ohitti pyöräilijää, kun turma sattui

Omaa terveydentilaa halutaan seurata älylaitteilla – tulevaisuudessa tietoja voitaisiin hyödyntää myös terveydenhuollossa

Venäläisaluksen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa Porvoon edustalla

Antti Rinne sai EU-parlamentilta monta vaatimusta: Näihin visaisiin ongelmiin Suomen toivotaan puuttuvan

Poliitikot kiukuttavat suomalaisia, mutta suurin osa ei osaa nimetä ketään "vihaa" herättävää henkilöä

Suomen aluevesissä lepää yli tuhat hylkyä, joiden ympäristöriskiä selvitetään – puhki ruostuvat alukset saattavat levittää öljyä ja elohopeaa Itämereen

Yksi kuoli nokkakolarissa Oulun Kiimingissä

Antti Rinne esittelee tänään Euroopan parlamentissa Suomen tavoitteita puheenjohtajakaudelle

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.