Näin syntyy valemuisto

Aina kun ihminen muistelee jotakin menneisyyden tapahtumia, muistikuvaan on mahdollisuus lisätä sellaisia asioita, joita ei ole tapahtunut todellisuudessa. Muistikuvien aukkoja voidaan täydentää valokuvilla ja toisten ihmisten kertomuksilla, ja myös omat kokemukset voivat värittyä matkan varrella.

–Jos toistetaan jatkuvasti ajatusta insestistä, ihminen voi alkaa uskoa, että häntä on hyväksikäytetty, vaikkei olisikaan, sanomalehti Karjalaisen haastattelema psykoterapeutti Nina Tapio kertoo esimerkin negatiivisen valemuiston syntymisestä.

Yhdysvaltalainen kognitiotieteen professori Elizabeth Loftus on tutkinut muistojen muuttumista ja valemuistoja jo 1970-luvulta saakka.

Loftus painottaa, että vaikka ihminen pystyisi kuvailemaan kuinka yksityiskohtaisesti tapahtumia, se ei todista, että asia olisi oikeasti tapahtunut.

Muistikuvien muokkaamisesta on hyötyä ja haittaa. Sitä voidaan käyttää terapiassa, jotta menneisyyden tapahtumat eivät tuottaisi voimakasta ahdistusta. Myös terveyden edistämisen saralla on soveltamismahdollisuuksia. Loftuksen mukaan muokkauksella voidaan saada ihminen inhoamaan tiettyä ruokaa, jos hänelle "syötetään" etova muisto ruuasta.

Haittapuolista tiedetään, että jopa syyttömiä on tuomittu rikoksista muokkautuneiden muistikuvien takia.

Lue lisää maanantain Savon Sanomien Tiede-sivulta.