Näin vanhemmat ärsyttävät kasvattajia

”Se meidän Aliisan päiväkodin hoitaja ei osaa mitään”, puuskahtaa äiti toiselle äidille.

Varhaiskasvattajat saavat osakseen paljon sättimistä vanhempien suunnalta, mutta mitä mieltä kasvattajat ovat lasten vanhemmista?

Mitkä asiat aiheuttavat ristiriitoja vanhempien kanssa, mitkä asiat ärsyttävät?

Muun muassa tätä asiaa selvitti Väestöliiton kysely, joka kartoitti, millaista esimerkiksi päiväkodin arki on varhaiskasvattajien mielestä.

Kyselyyn vastasi 222 varhaiskasvatuksen ammattilaista ympäri Suomea.

60 prosenttia vastaajista kertoi yhteydenpidon vanhempiin aiheuttavan vaikeita tunteita joskus tai usein.

 

1. Jotkut vanhemmat suhtautuvat kriittisesti varhaiskasvattajien työskentelyyn ja arvostelevat pikkuasioista. Näkemyserot perheen kanssa saattavat aiheuttaa ristiriitoja varhaiskasvattajien ja vanhempien kesken.

”Ylipäätään tämän päivän trendi kannustaa lasta aktiiviseksi oppijaksi ja osallistujaksi aiheuttaa minusta näsäviisautta lapsissa. Eli ne piirteet, joihin kotona kannustetaan, muuttuvat usein ryhmätilanteissa näsäviisaudeksi, jolloin lapsi voi sanoa ja käyttäytyä, kuten tahtoo ja parhaaksi näkee.”

 

2. Vanhempien välinpitämättömyys aiheuttaa vaikeita tunteita ammattikasvattajissa. Jotkut vanhemmat esimerkiksi puhuvat puhelimessa lasta hakiessaan. Tämä tuntuu päiväkodin työntekijöistä oudolta.

”Vanhempi ei tunnu kiinnostuneelta päivän tapahtumista tai lapsestaan. Tulee turtunut olo, kun on valmiiksi miettinyt, mitä lapsen päivästä haluaa kertoa, ja vanhempi ei reagoi mitenkään.”

 

3. Joissakin perheissä lapsen ulkoiluvarusteet ovat liian pieniä, eivät sovellu ulkoiluun tai ovat huonokuntoisia, mutta uusia ei hankita.

”Välinpitämättömyys lapsen asioista (esimerkiksi sään mukainen pukeutuminen, hygienia...) saa minut välillä surulliseksi, välillä vihaiseksi.”

 

4. Osaa vastaajista ihmetyttää, miksi vanhemmat edes hankkivat lapsia, kun heitä ei kiinnosta pitää huolta lapsistaan. Ammattilaisia mietityttää myös se, että osa vanhemmista pitää lapset lomallaankin päiväkodissa, jolloin lapset eivät saa lomaa.

”On vaikea hyväksyä, miten jotkut eivät välitä omasta lapsestaan, vaan pitävät omia harrastuksia ja kaupassa käyntiä tai omia vapaapäiviä (pahimmassa tapauksessa lomaa) tärkeämpinä kuin sitä, että olisivat oman lapsensa kanssa.”

 

5. Vanhemmat saattavat jopa estää tai vastustaa ammattikasvattajien toimintatapoja esimerkiksi välinpitämättömyydellään.

”Kun kerron vanhemmalle, että lapsi on kiusannut kerhossa, niin vanhempi on hyvin välinpitämätön. Vanhempi ei puutu lapsen käytökseen. Sanon lapselle ’heippa’, kun hän lähtee kerhosta, ja lapsi vastaa ’haista paska’. Minä sanon, etten kuuntele tuollaista, mutta äiti, joka on paikalla, ei tee asiassa mitään.”

”Vanhemmat eivät laita rajoja lapselle. Vanhemmat naureskelevat, kun kerrotaan, mitä pahaa lapsi on tehnyt.”

 

6. Osa ammattilaisista kokee, että vanhemmat yrittävät ulkoistaa vanhemmuuden vastuun varhaiskasvattajien harteille.

”Kun vanhemmalla on tarpeeksi vaikeaa lapsensa kanssa, usein lapsi jää kokonaisuudessaan varhaiskasvattajien huomaan. En vastusta ammattini puolesta tätä, mutta huoli on suuri, miten vanhemmat selviävät, kun lapsi on murrosiässä.”

 

7. Osa vanhemmista torjuu keskustelun lapsen ongelmista, puolustautuu aggressiivisesti, vähättelee tai ei huomio ammattilaisen näkemystä lapsen parhaasta.

”Lapsen erityisistä kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen tarpeista jutteleminen aiheuttaa joskus vanhemmille negatiivisia tunteita, jotka heijastuvat kasvattajaan.”

 

8. Liian lepsu vanhempien kasvatustyyli voi haitata lapsen kehitystä ja vaikeuttaa ammattilaisen työntekoa.

”Lapsella ei ole kotona rajoja. Viikonlopun jälkeen aloitamme kaiken taas alusta, kun lapsi kokee ristiriidan kodin ja hoidon erilaisen kulttuurin kanssa. Viesti rajojen ja johdonmukaisten toimintatapojen tärkeydestä ei mene perille.”

 

9. Resurssipulan takia kasvattajille ei jää tarpeeksi aikaa jutella vanhempien kanssa. Tällöin vanhemmat kokevat, etteivät työntekijät ole kiinnostuneita perheestä.

”Vanhemmat haluaisivat keskustella lapseensa liittyvistä asioista silloin, kun ei ole riittävästi henkilökuntaa yhden irrottamiseksi keskusteluun.”

 

10. Vaativat vanhemmat kuormittavat työntekijöitä. Osa vanhemmista pitää ainoastaan omaa lastansa tärkeänä, vaikka ryhmässä on paljon myös muita lapsia.

”Teemme aina parhaamme lasten hyväksi ja kiinnitämme tosissamme huomiota muun muassa heidän pukeutumiseensa. On todella harmillista saada silti pyyhkeitä väärästä pukemisesta tai siitä, että lapsi on märkä tai kurainen. Kaikkia ei vain voi miellyttää. Yksilölliset vaatimukset ärsyttävät, kun jotkut vanhemmat eivät tunnu näkevän, että lapsia on suuri ryhmä."

 

11. Vanhemmat tuovat lapsensa liian pian hoitoon sairauden jälkeen, eivätkä usko ammattilaisen arviota.

”Lapset tuodaan päivähoitoon sairaina tai sairauden jälkeen liian aikaisin, eikä oteta kuuleviin korviin, vaikka siitä sanotaan. Vähätellään lapsen olotilaa.”

 

12. Vanhemmat eivät aina tajua, että lasten ongelmat saattavat johtua perhetilanteesta.

”Vanhempien ymmärtämättömyys omaa lastaan ja hänen tuskaansa kohtaan on joskus nostanut pintaan ärsyyntymistä ja turhautumista.”

 

Lähde ja siteeraukset (osin lyhennetyt): Ammattikasvattajan kielletyt tunteet, Väestöliitto, 2013.