Näistä kasviksista saat terveyttä edistäviä prebiootteja

1. Probiootti on elävistä mikrobeista koostettu valmiste, joka riittävänä annoksena käytettynä edistää terveyttä.

Probiootit ovat terveen suoliston hyödyllisiä bakteereita, joiden on osoitettu edistävän suoliston hyvinvointia muun muassa hillitsemällä tulehdusta, kirjoittaa Karjalainen. Valtaosa probioottien vaikutuksista välittyy paksusuolen kautta, mutta eräät bakteerikannat saattavat asettua myös suuhun tai mahalaukkuun.

Probiootit kilpailevat suolistossa ja limakalvoilla haitallisten bakteerien kanssa lisäämällä suolen happamuutta, vähentämällä epäsuotuisten entsyymien ja yhdisteiden tuottoa sekä sitomalla haitallisia yhdisteitä. Useat probiootit tehostavat vasta-aineiden syntyä sekä stimuloivat tai ehkäisevät erilaisten välittäjäaineiden tuottoa.

2. Monet probiooteista ovat maitohappobakteereja, mutta maitohappobakteeri on probiootti vasta sitten, kun sen teho on tieteellisesti todistettu.

Elintarvikkeiden probiootit ovat tavallisesti joko bifidobakteereita tai maitohappobakteereita. Probiooteilla ja hapatebakteereilla on joitain samoja terveysvaikutuksia, esimerkiksi immuunijärjestelmän aktivointi, mutta virallisen määritelmän mukaan probioottien täytyy olla elossa silloin, kun ne nautitaan, ja niillä on myös oltava myönteinen vaikutus terveyteen. Tällöin varsinaiset probiootit on yleensä lisätty valmiiseen tuotteeseen, eikä niitä yleensä käytetä tuotteen hapattamiseen.

Maitohappobakteereja saadaan fermentoiduista eli maitohappokäymisen avulla valmistetuista elintarvikkeista, kuten jogurtista ja hapankaalista.

Probiootteja saadaan myös purkista, mutta probiootit toimivat parhaiten, jos ne syö elintarvikkeiden mukana.

3. Prebiootit ovat probioottien apureita.

Prebiootit lisäävät suolistossa tiettyjen hyödyllisten mikrobien määrää eli takaavat probiooteille miellyttävät olosuhteet. Prebiootit ovat yleensä hitaasti imeytyviä tai imeytymättömiä hiilihydraatteja, joita suoliston mikrobisto käyttää hyväkseen.

Prebiootteja on luontaisesti muun muassa parsassa, artisokassa, sipulissa ja soijapavuissa. Prebiootteja tutkitaan paljon, sillä niillä odotetaan olevan terveyttä edistävää vaikutusta.

4. Maitohappobakteerien säännöllisestä käytöstä on tutkitusti hyötyä pienten lasten rotavirusripulin ja korvatulehdusten ehkäisyssä.

Terveelle aikuiselle valmisteista ei ole merkittävää hyötyä, mutta aikuiset voivat hyötyä probioottilisistä muun muassa antibioottihoidon aikana tai turistiripulin hoidossa. Lisäksi probiootit voivat vahvistaa vastustuskykyä muun muassa infektiotautien muuttaessa puolustusvasteita. Probiootit eivät ole lääkettä, joka vaikuttaisi kaikille tismalleen samalla tavalla, vaan vaikutukseen vaikuttaa muun muassa suoliston oma mikrobisto.

Jokaisen ihmisen yksilöllinen suolistomikrobisto muodostuu osin jo syntymähetkellä ja jatkaa kehittymistään koko elämän ajan. Uusimpien tutkimusten mukaan mikrobit siirtyvät äidistä lapseen jo raskausaikana. Merkittävä määrä mikrobeja siirtyy myös synnytyksen aikana äidin synnytyskanvasta ja iholta lapseen.

Rintamaito sisältää runsaasti maitohappobakteereita ja bifidobakteereita, jotka muokkaavat lapsen mikrobiston syntymistä. Mikrobisto vaikuttaa vastustuskykyyn ja muokkaa sairausriskiä vielä aikuisiällä.

5. Vahvinta tutkimusnäyttöä probiooteista on lähinnä pienten lasten allergioiden ehkäisystä.

Parhaiten on dokumentoitu Lactobacillus GG -bakteerin teho. On suositeltavaa, että raskaana olevat naiset, joilla on suvussa atopiaa tai allergiaa, söisivät odotus- ja imetysaikana probiootteja, sillä ne suojaavat lasta atooppisilta ihottumilta.

Uusin pitkäaikaisseurantatutkimus viittaa siihen, että varhain annosteltuna tietyistä probiooteista on hyötyä myös hengitystieinfektioiden, muun muassa rinovirusinfektioiden ehkäisyssä, jotka taas liittyvät lapsen astmariskiin. Jos äiti syö probiootteja ja imettää lastaan ainakin pari ensimmäistä kuukautta, lapsi saa äidinmaidosta myös suojaa tulehduksia ja muun muassa ripulitauteja vastaan.

6. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että probiootit vaikuttavat aineenvaihduntaan ja voivat auttaa merkittävästi painonhallinnassa.

Tietynlainen suolistomikrobisto näyttäisi liittyvän lihomiseen. Avainsanat tässä ovat tulehdustila ja sen hoito probiooteilla.

Probiootit saattavat myös ehkäistä tai lievittää allergisen tulehduksen lisäksi rasvaisen ruuan aiheuttamia tulehduksellisia muutoksia syöttösolujen kautta.

7. Kaikkia probioottien vaikutuksia ei vielä tunneta.

Esimerkiksi probioottien tehoa suolistoperäisten syöpien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on kokeiltu alustavissa eläinkokeissa. Koe-eläimillä probioottien on todettu hidastavan tai estävän syövän kehittymistä. Probioottien osuutta myös stressin ja masennuksen ehkäisyssä selvitetään. On viitteitä siitä, että probiootit voivat lievittää kroonista väsymysoireyhtymää potevien oireita.

Probiootit voivat myös kilpailla kariesta ja ientulehdusta aiheuttavia mikrobeja vastaan ja siten ehkäistä lasten hampaiden reikiintymistä.

Lähteet: Dosentti Maria Saarela, VTT, professori Erika Isolauri, Seppo Salminen, Anna Oksaharjun väitöskirja, www.hyvaterveys.fi, www.laakarilehti.fi, www.terveyskirjasto.fi, www.tohtori.fi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.